Laului ja arpii - Aste, Efu

Onks tää sitä taiteilijaelämää

Ku ensiavust herätään nenä ja kädet levällään

Mit-mit-mitä meilt vaaditaa

Eksyneit lapsia aikuisten maailmas

Se kertoo meiningistä crimesta

Efun kanssa tutustuttiin kesken joukkoflaidista

Seistiin omil jaloil, harmi vaan et tyhjän pääl

Kriminaalihuollon kriisiryhmästä

Nuorten asemilt, lähiöist ja lastareilt

Skidisti kieroonkasvaneit kaupungin kasvattei

Tai sama se on mistä mä oon kotosin

Ku samanlaisii porukoita löytyy joka kolkasta

En väitä etten ois vaihtamas päivääkään

En pysty palaamaan takas siks elän näin tänään

Opin läksyni, ehkä se on tervettä

Mun ei tarvi enää todistella mitään kellekään

Sä tiedät mitä se on, mä tiedän mitä se on

Ja tähän ikään nähny riittävästi sitä menoo

Mä en palaa takas sinne, eikä sun tarvikaan

Ne ajat elää enää lauluis ja arvissa

Ne sanoo et on helppo kasvaa nuorena Suomes

Uutisankkuri hymyili leveesti Huomenta Suomes

Rimaa korotetaan, mitä sulta odotetaan

Munlaisist venattiin, et ne nuorena kuolee

Kovat kädet, lyhyet hermot

Mitä se kertoo, mulle kerrottii vaa se mitä mä en oo

En selviytyjä tai menestyjä

En yhtään mitään, mutten paennu sitä, juoksijat pakenee yhä

Liian syväl, etin kättä mihin tarttua

Otin muutoksen, ne tarjos tuomioo tai arkkua

Mut mä en leveile vaik tiedän miten satuttaa

Niin kädet on nyrkis taskus, on tarpeeks mitä katua

Taistellu pään sisäl, mä en haluu yhtään lisää

Soita suuta miten haluut, mä en kuule yhtään mitään

En yhtään mitään, eilinen sai jäädä

Tänään täällä, ne oli vääräs, mää selviydyin

Sä tiedät mitä se on, mä tiedän mitä se on

Ja tähän ikään nähny riittävästi sitä menoo

Mä en palaa takas sinne, eikä sun tarvikaan

Ne ajat elää enää lauluis ja arvissa

Ku katon itteeni peilistä

Alkaa naamas näkyä jo aika monta eilistä

Hei, tää ei enää taida olla leikkiä

Mut sitä saa mitä tilaa

Sä tiedät mitä se on, mä tiedän mitä se on

Ja tähän ikään nähny riittävästi sitä menoo

Mä en palaa takas sinne, eikä sun tarvikaan

Ne ajat elää enää lauluis ja arvissa

Questa è la vita di un artista

Quando il primo soccorso viene svegliato con il naso e le mani sul pavimento

Cosa-cosa-cosa ci viene richiesto

Bambini persi in un mondo adulto

Racconta lo stato d'animo del crimine

Efu ed io ci siamo conosciuti attraverso un ballo di gruppo

Siamo rimasti in piedi da soli, peccato che tu non sia uscito a mani vuote

Dal gruppo di crisi dell'assistenza criminale

Dalle stazioni giovanili, periferie e bambini

Gli adulti corrotti di Skidisti non sono cresciuti in città

O non importa da dove vengo

Puoi trovare gruppi simili in ogni angolo

Non sto dicendo che non cambierei un giorno

Non posso tornare indietro è per questo che vivo così oggi

Ho imparato la lezione, forse è salutare

Non ho più bisogno di dimostrare niente a nessuno

Sai cos'è, io so cos'è

E a questa età ne hai viste abbastanza

Non ci tornerò e non ne ho bisogno

Quei tempi vivono in canzoni e cicatrici

Dicono che sia facile crescere giovani in Finlandia

Il conduttore del telegiornale sorrise ampiamente a Huomenta Suomes

L'asticella si sta alzando, cosa ci si aspetta da te

Gli è stato detto che non si muore giovani

Mani dure, nervi corti

Cosa dice, mi è stato detto cosa non sono

Non sono un sopravvissuto o un realizzatore

Niente di niente, ma non sto scappando, i corridori stanno ancora scappando

Troppo in profondità, stavo cercando qualcosa a cui aggrapparmi

Ho preso il resto, mi hanno offerto la condanna o la bara

Ma non mi diffondo ma so come ferire

Quindi le mani sono strette in tasca, c'è abbastanza di cui lamentarsi

Combattuto nella mia testa, non ne voglio più

Soffiati quanto vuoi, non riesco a sentire niente

Niente di niente, ieri è stato permesso di restare

Oggi qui, si sbagliavano, sono sopravvissuto

Sai cos'è, io so cos'è

E a questa età ne hai viste abbastanza

Non ci tornerò e non ne ho bisogno

Quei tempi vivono in canzoni e cicatrici

Mi guardo allo specchio

Molti ieri stanno iniziando a mostrarsi sul mio viso

Ehi, immagino che questo non sia più uno scherzo

Ma puoi ottenere ciò che ordini

Sai cos'è, io so cos'è

E a questa età ne hai viste abbastanza

Non ci tornerò e non ne ho bisogno

Quei tempi vivono in canzoni e cicatrici