Arkangeli - Cmx

Siinäunessa valvoin

ja minulla oli hopeinen haarniska

seisoin varjona vuorella,

auringon kirkkaus otsallani ja maa

oli uusi ja valmis.

Siinäunessa lensin

haukkana lumisten vuorien ylitse

sydän tulvillaan kipua

jota juuri hylätty tuntee ja maa

oli vanha ja hauras.

Kivihuoneen lattialla

istuu nuori Alexandra

keinuu hiljaa ees ja taas,

suojaa käsin lintuaan.

Minäsanoin heille:

«tulkaa myöhemmin jos ollenkaan».

Minäsanoin heille

mitäkohta tulee olemaan.

Siinäunessa itkin,

poltin maahan kaupungin

kuten minun käskettin,

kuten mittani määrääja maa

oli uusi ja valmis.

Siinäunessa heräsin

näin Luojani kasvoista kasvoihin.

Enkälaulanut enää,

en enäänostanut ääntäni ja maa

oli vanha ja hauras.

Suruhuoneen seinustalla

pölyttyvät kuvat nukkuu,

katsoo hiljaa uniaan,

muistamatta rakkaitaan

Hän herääpäivemmällä,

sukii käsin hiuksiaan.

hän herääpäivemmällä,

unohtamaan haamujaan.

In quel sonno ho guardato

e avevo un'armatura d'argento

Rimasi nell'ombra sulla montagna,

lo splendore del sole sulla mia fronte e sulla terra

era nuovo e pronto.

In quel sogno ho volato

falco sulle montagne innevate

cuore inondato di dolore

che il giusto respinto conosce e la terra

era vecchio e fragile.

Sul pavimento di una stanza in pietra

seduta la giovane Alessandra

oscillando in ritardo davanti e di nuovo,

proteggere i loro uccelli a mano.

Ho detto loro:

«Vieni più tardi se mai».

ho detto loro

quale sarà il punto.

Ho pianto in quel sogno,

bruciatore a terra in città

come ho comandato

come misura della mia terra

era nuovo e pronto.

Mi sono svegliato in quel sonno

Ho visto il mio Creatore faccia a faccia.

E non ho più cantato,

Non ho più comprato la mia voce e la mia terra

era vecchio e fragile.

Sul muro della stanza del lutto

immagini polverose che dormono,

guarda silenziosamente i suoi sogni,

senza ricordare i propri cari

Si sveglia il giorno,

si succhia i capelli a mano.

si sveglia il giorno

per dimenticare i loro fantasmi.