Eksopaleoklimatologi - Cmx

Tuuli jostain kaukaa

Alkaa tasangoilla taas

Vaeltaa liikuttaen

Kuumaa hiekkaa mukanaan

Tuuli jostain kaukaa

Alkaa tasangoilla taas

Vaeltaa liikuttaen

Kuumaa hiekkaa mukanaan

Alla vieraiden taivaiden

Alussa parvi lintujen

Kohoaa liekehtivin siivin

Kukaan ei niitä katsele

Arvele sävyjä piikivisulkien

Mittaa varjoja metaanijärvien

Sitten kun olen poissa

Vielä kannan mukanani sinulta saatua huivia

Vielä kannan mukanani monta vanhaa haavaa

Tietoa siitä, etten mitään vieläkään tiedä

Liikkeistä mielen ja hiekan ja tuulen

Ja aineen sydämen

Virta maan makaa kohti napaseutuja

Odotettavissa jäätä, pyörremyrskyjä

Vuosituhansia vanha lasikaupunki

Murenee ja hautaa alleen tekijänsä muistonkin

Rodun joka kauan sitten jätti kotinsa

Kohdatakseen kasvotuksen kuilun keskellä

Linnunradan ytimessä raivoavan jumalan

Jonka nimi tähtijonoin kirjoitettu on

En muista menneisyyttä

En kaipaa tulevaa

Janoan tätä hetkeä

Sen hehkua kauheaa

Kissa nimeltään Schrödinger

Elossa tavallaan, tavallaan ei

Tallenne viimeinen tämä ehkä

Pian aika on laatikko avata

Maailmat loppuvat aina niin

Varkain ja huomaamattomasti

Päättyvät aika ja avaruus

Vielä kannan mukanani sinulta saatua huivia

Vielä kannan mukanani monta vanhaa haavaa

Tietoa siitä etten mitään vieläkään tiedä

Liikkeistä mielen ja hiekan ja tuulen

Ja aineen sydämen

Oi suuri pyörre, kuilu aikakausien

Olet ajan syöjä, luoja ainevuoksien

Olet uhri, veitsi janoinen

Ja kiihko supernovan

Metaversumien laulu

Yllä sielun ikuisen

Vento da qualche parte molto lontano

Ricominciare in pianura

Escursione in movimento

Sabbia calda con te

Vento da qualche parte molto lontano

Ricominciare in pianura

Escursione in movimento

Sabbia calda con te

Sotto i cieli alieni

All'inizio uno stormo di uccelli

Sorge con ali fiammeggianti

Nessuno li sta guardando

Indovina le sfumature delle parentesi di selce

Misura le ombre dei laghi di metano

Poi quando me ne sarò andato

Porto ancora la sciarpa che ho ricevuto da te

Porto ancora con me molte vecchie ferite

Informazioni che ancora non so nulla

I movimenti della mente e la sabbia e il vento

E il cuore della materia

La corrente della terra si dirige verso le regioni polari

Aspettati ghiaccio, uragani

Una millenaria città di vetro

Si sgretola e seppellisce la memoria del suo autore

Una gara che da tempo ha lasciato la sua casa

A tu per tu nel mezzo dell'abisso

Nel cuore della Via Lattea c'è un dio furioso

Il cui nome è scritto tra asterischi

Non ricordo il passato

Non mi manca il futuro

Ho sete per un momento

Il suo bagliore è terribile

Il gatto si chiama Schrödinger

Vivo in un modo, non in un modo

La registrazione durerà forse questo

Presto è il momento di aprire la scatola

I mondi finiscono sempre così

Di nascosto e discretamente

Il tempo e lo spazio finiscono

Porto ancora la sciarpa che ho ricevuto da te

Porto ancora con me molte vecchie ferite

Di questo non so ancora niente

I movimenti della mente e la sabbia e il vento

E il cuore della materia

Oh il grande vortice, il divario tra i secoli

Tu sei il mangiatore del tempo, il creatore della materia

Sei una vittima, un coltello assetato

E il fervore della supernova

Il canto dei metaverseum

Sopra l'anima per sempre