Kusimyrsky - Cmx

Risteyksessä odotellen paholaista saapuvaa

Istun siinä harmaantuen, kukaan ei tuu vaatimaan

Tosissaan ja kaikkeen valmiina, maailmasta luopuneena

Aistimusten taakasta niin tiukkaan sovitellusta

Viimein kun jo melkein luovun astuu hämäristä hahmo

Joka voisi olla nainen, joka voisi olla mies

Nostaa käden huulillensa halkeilleille, kuiville

Kuiskaa että kaikki kuulee, silmiin katsoo jokaista

Tule minun luokseni

Tule minun kanssani

Valu minun päälleni

Loista minun silmiini

Tule minun luokseni

Tule minun kanssani

Valu minun päälleni

Loista minun silmiini

Ota neuvoa enkeliltä

Koskaan et tajua vastausta

Ota neuvoa enkeliltä

Koskaan et tajua vastausta

Hiipuu tulet, joet pysätyy

Ihoon syöpyy kirjoitusta

Raakuuksia lakikirjoissa

Sopimuksia lihassa

Lakkaa uskomasta sanoihin

Lakkaa uskomasta aisteihin

Lakkaa uskomasta muistoihin

Lakkaa uskomasta ääniin

Tule minun luokseni

Tule minun kanssani

Valu minun päälleni

Loista minun silmiini

Tule minun luokseni

Tule minun kanssani

Valu minun päälleni

Loista minun silmiini

Tähän asti kirjoitettu, tähän asti eletty

Tänne missä valokaan ei koskaan kulje mielellään

Kun se tumma ilmanhenki astuu alas taivaan tieltä

Etsii tiedolleen tukea, seuraa kysymyksen tuoksua

Ilman hapertama putki loivaan kulkee seinän viertä

Alas tummaan käytävään valon harvaan läikittämään

Kantaa ääntä vaikertavaa rohtuneessa nielussaan

Aika kasvaa, hetki päättyy, häipyy huoneen oven taa

Istuu patsan miehenmuotoinen

Maksoittuneen veren värjäämä

Pultattuna tuoliin rautaiseen

Vihittynä hetken kauneuteen

Kasvoilla ei enää ilmettä

Sydämessä tilkka verta

Käsi kuiva, huulet rohtuneet

Side tiukka silmillään

Tähän asti kirjoitettu, tähän asti eletty

Ja tähän asti kirjoitettu, tähän asti eletty

Ja hei

Luota lukuun itseesi ja pyhään geometriaan

Luota lukuun itseesi ja pyhään geometriaan

All'incrocio, in attesa che arrivi il diavolo

Mi siedo lì ingrigito, nessuno viene a chiedere

Seria e pronta a tutto, rinuncia al mondo

Il fardello dei sensi così strettamente riconciliato

Alla fine, quando quasi mi arrendo, entra il personaggio oscuro

Chi potrebbe essere una donna che potrebbe essere un uomo

Alza una mano sulle labbra screpolate e secche

Sussurro che tutti sentono, tutti guardano nei loro occhi

Vieni da me

Vieni con me

Versami addosso

Brilla nei miei occhi

Vieni da me

Vieni con me

Versami addosso

Brilla nei miei occhi

Fatti consigliare da un angelo

Non ottieni mai la risposta

Fatti consigliare da un angelo

Non ottieni mai la risposta

I fuochi svaniranno, i fiumi si fermeranno

La pelle corrode la scrittura

La brutalità nei libri di diritto

Contratti nella carne

Smettila di credere alle parole

Smetti di credere nei sensi

Smetti di credere ai ricordi

Smetti di credere ai suoni

Vieni da me

Vieni con me

Versami addosso

Brilla nei miei occhi

Vieni da me

Vieni con me

Versami addosso

Brilla nei miei occhi

Scritto finora, vissuto così lontano

Qui la luce non ama mai viaggiare

Quando quello spirito dell'aria oscura scende dal sentiero del cielo

In cerca di supporto per la sua conoscenza, segui il profumo della domanda

Un tubo a scatti d'aria scorre dolcemente lungo la parete

Giù nel corridoio buio a poca luce sparsa

Porta una voce che geme nella sua gola fradicia

Il tempo cresce, il momento finisce, svanisce dietro la porta della stanza

Seduto su una statua a forma di uomo

Sangue macchiato macchiato

Imbullonato a una sedia di ferro

Dedicato alla bellezza del momento

Il viso non sembra più

Una goccia di sangue nel cuore

Asciugare le mani, labbra arrossate

Occhi stretti di lato

Scritto finora, vissuto così lontano

E scritto finora, vissuto così lontano

Ed ehi

Fidati di te stesso e della geometria sacra

Fidati di te stesso e della geometria sacra