Kirjoitan - Dingo

Aavikolta tuulee, lyden saluunan ovet kii,

on nurkassa piano sen rell aaveet tanssivat balettii.

on seinn naulittu ss, naula on lpi sydmen,

ja min seison tss kun aaveet tarttuvat ksiini kuiskien.

Ne vievt mut baaritiskille tarjoten iloliemin,

juovun ja pyydn pianistia soittamaan svelmn,

jossa on tuuli ja vesi, niitty ja omenapuu, aavikon laidalta tuulee

on kaunista se mit muistoissain tapahtuu.

kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,

kirjoitan rappukytvviin yksinisten.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

saammun jaa uneksin intiaanista joka mua opettaa,

ett ihmisill on siivet ja rakastavaisilla luvattu maa,

tuo vanhaa intiaaninainen rukoilee unessa puolestani,

se sirottaa liekkeihin tuhkaa ja min nen sinun kasvosi edessni.

hern siihen kun saluunastani juoksee joku pois,

se ei ole aave joka mieltni kiusata vois.

min tiedn ett olit tll jossakin,

ei ole niitty eik vett joka omenapuutamme kaastelisi kauemmin.

kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,

kirjoitan rappukytvviin yksinisten.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

nyt kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,

kirjoitan rappukytvviin yksinisten.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan

Il vento scende dal deserto, le porte del saloon di Lyden oscillano,

è un pianoforte ad angolo con i suoi fantasmi che ballano il balletto.

è inchiodato al muro, il chiodo è nel cuore,

e sto qui mentre i fantasmi afferrano il mio sussurro.

Ti portano al bancone del bar, offrendoti un brodo,

Mi ubriaco e chiedo al pianista di suonare svelm,

con vento e acqua, prato e melo, l'orlo dei venti del deserto

È bello quello che succede nei miei ricordi.

Scrivo, sui muri delle case deserte, scrivo quanto ho bisogno di te,

Scrivo sulle scale del solitario.

Scrivo, scrivo, scrivo.

condividere un sogno su un indiano che mi insegna,

che gli uomini hanno ali e amano la terra promessa,

quella vecchia indiana sta pregando per me nel sonno,

cosparge di cenere le fiamme e il mio viso davanti a te.

hern quando qualcuno esaurisce il mio saloon,

non è un fantasma che potrebbe tentare la mia mente.

So che eri qui da qualche parte

non c'è prato o acqua che manterrà i nostri meli più a lungo.

Scrivo, sui muri delle case deserte, scrivo quanto ho bisogno di te,

Scrivo sulle scale del solitario.

Scrivo, scrivo, scrivo.

ora scrivo, sui muri delle case deserte, scrivo quanto ho bisogno di te,

Scrivo sulle scale del solitario.

Scrivo, scrivo, scrivo.

Scrivo, scrivo, scrivo