Väärä mies - Erin

Väärä mies kai saapui mun elämään

Olin nuori ja ilma kirpeää sai mun iholle ihmeellistä värinää

Väärän miehen kanssa alttarille

Niin kauniina kaikki kohdataan, voi luoja, kun sen haluaa

Väärät lapset leikkii ullakolla

«Äiti tahtoisin mekon sinisen, katso kuinka olen iloinen»

Väärät vuodet vierii sovinnolla

Kirjakielellä riidat riideltiin jossain kohtaa me kasvettiin

Väärät ystävät ja väärä auto

Jolla vääriin maihin ajettiin, illat toisiimme kietouduttiin

Väärät rippijuhlat, väärä piha

Jossa väärät puheet pidettiin kuohuviiniä tarjoiltiin

Hienoin kamera pitää aina olla

Aika juoksee niin pirun nopeaan

«Älä kuole nyt», kuiskaan ikkunaan

Väärä vanhuus täyttää ristikoita

Nojatuolissa hiljaa hymyilee, minun juttuja kuuntelee

Väärät pienet leikkii kuusen luona

Ukki livahtaa ulos pakkaseen, eivät huomaa hänen puuttuneen

Väärä mies kai saapui mun elämään

Olin nuori ja ilma kirpeää sai mun iholle ihmeellistä värinää

Immagino che l'uomo sbagliato sia entrato nella mia vita

Ero giovane e l'aria era pungente e la mia pelle tremava

Con l'uomo sbagliato sull'altare

Così bello che tutti si incontrano, che il creatore lo voglia

Bambini sbagliati che giocano in soffitta

«Mamma vorrebbe un vestito blu, guarda come sono felice»

Gli anni sbagliati scorrono per riconciliazione

Nel linguaggio letterario, le liti sono state contestate da qualche parte in cui siamo cresciuti

Falsi amici e l'auto sbagliata

Guidando verso terre sbagliate, le serate si intrecciavano

Festa sbagliata, cortile sbagliato

Dove si facevano falsi discorsi, veniva servito spumante

La migliore fotocamera dovrebbe sempre esserlo

Il tempo scorre così dannatamente veloce

"Non morire adesso" sussurro alla finestra

La vecchiaia sbagliata riempie le griglie

In poltrona sorride piano, ascoltando le mie cose

Piccoli finti che giocano con un abete

Il nonno si intrufola nel gelo, senza accorgersi che era scomparso

Immagino che l'uomo sbagliato sia entrato nella mia vita

Ero giovane e l'aria era pungente e la mia pelle tremava