Kaipaava haavanlehtinen - Hector

Mä olin yksin — yksin kun jäin,

Ja pidin seuraa vain itsellein.

Mä luin lehtee lopusta päin

Ja kaadoin tintoo sisällein.

Mä henkilöjä-osan liitepalstoja luin

Ja etsin yksinäistä ymmärtäjää.

Mä siihen skeptisesti suhtauduin,

Mut mietin, kannattaisko yrittää.

Ja sitten näin sen nimimerkin:

«Kaipaava Haavanlehtinen.»

On yksin jossain mielin herkin

Hän kiihkon kuriiria ootellen.

Mä lehden konttoriin vein vastauksen

Ja siinä tapaamista ehdottelin.

Mä pyysin vaitiololupauksen

Ja loppuun runoakin yritin.

Myös tuntomerkit panin sivun laitaan:

«On mulla violetit verkkarit,

Ja pankin mainos on painettu paitaan,

Ja paidan päällä reilut henkselit.»

Siis luona patsaan Runebergin

Sua ootan kello yhdeksän.

Saat vielä yhden tuntomerkin:

«Kwai-joen siltaa"vihellän.

Sä tulit pidellen neilikkaa

Ja minä marssia vihelsin.

Sä kysyit: Teiltäkö lohtua saa?

Mä sanoin: Senpä jos tietäisin.

Me mentiin Hotelli Hannikaiseen

Ja sinne viikoksi hukuttiin.

Virta kytkettiin kahteen yksinäiseen,

Me tuskin tuntiakaan nukuttiin!

Mä vielä nään sen nimimerkin:

«Kaipaava Haavanlehtinen.»

On yksin jossain mielin herkin

Hän kiihkon kuriiria ootellen.

Ero solo - solo quando sono rimasto,

E ho continuato a seguirmi.

Ho letto le foglie dalla fine

E ho versato la tintin dentro.

Ho letto le colonne degli allegati per la sezione persone

E sto cercando una comprensione solitaria.

ero scettico al riguardo,

Ma mi chiedo se dovresti provare.

E poi ho visto quel soprannome:

"Foglia ferita ardente".

È solo da qualche parte il più sensibile

È appassionato del corriere.

Ho portato la risposta all'ufficio della rivista

Ed è quello che ho suggerito di incontrare.

Ho chiesto un pegno di segretezza

E ho cercato di finire la poesia.

Metto anche i segni distintivi a lato della pagina:

«Ho le maglie viola,

E l'annuncio della banca è stampato sulla maglietta,

E discrete bretelle sulla maglia. »

Quindi visita la statua di Runeberg

Ti aspetto alle nove.

Ottieni un altro badge:

«Ponte sul fiume Kwai» fischio.

Sei venuto con in mano uno spicchio

E ho fischiato la marcia.

Hai chiesto: sei consolato?

Ho detto: quindi se lo sapessi.

Siamo andati all'Hotel Hannikainen

E vi annegò per una settimana.

La corrente è stata accesa in due solitari,

Abbiamo dormito a malapena per ore!

Vedo ancora il suo soprannome:

"Foglia ferita ardente".

È solo da qualche parte il più sensibile

È appassionato del corriere.