Puolesta - Irina

Kaikki kertoo kuin kauniilta,

tääkaikki näyttääniiden silmissä.

Miten meil on pelkkääyhteistä,

eihän me koskaan edes riidellä.

Mätiedän mitäsätahdot ja ymmärrän sen,

joskus minäkin toivoin sitäsamaa.

En osaa näyttäämikäoikein on korvannut sen,

tai saati sitten ettäsanoisin sanallakaan.

Mikämua kaivertaa.

Helpompi nieleskelläon vertaan, kuin toisen haavaa vuodattaa.

Jos tässäjonkun täytyy kärsii, mäteen sen kylläsun puolesta.

Mäkylläkuulen mitäsisin sanoo, samaa kuin sun, sen kieli ei oo.

Milloin se muuttui, ei oo tietoo, kun sulkee korvat, ei huomaa eroo.

Ei täs oo kyse siitäet tahtoisin loukata, tai etten tahtois tuntee niinkuin

sinä.

Mun täytyy uudestaan se sama kai taas huomata, mämyönnyn kaikkeen,

enkäsano edes sanallakaan, vaikka mua kaivertaa.

Helpompi nieleskelläon vertaan, kuin toisen haavaa vuodattaa.

Jos tässäjonkun täytyy kärsii, mäteen sen kylläsun puolesta.

Ennemmin tinkii omistaan, kuin toisen toiveet kuolettaa.

Mut näin ei vaan voi koskaan olla, rehellinen itselleen.

Tutto dice come bello,

sembra tutto nei loro occhi.

Come abbiamo in comune,

dopotutto, non litighiamo mai.

So cosa vuoi e capisco

a volte speravo lo stesso.

Non posso mostrare cosa l'ha sostituito,

o non dire una parola.

Cosa incidere.

È più facile ingoiare sangue che versare un'altra ferita.

Se qualcuno ha bisogno di soffrire qui, lo farò.

Sento quello che dico, come il sole, la sua lingua non è oo.

Quando è cambiato, non sai quando chiudi le orecchie, non nota la differenza.

Non si tratta di volerti offendere, o di non volerti sentire così

Voi.

Devo notare di nuovo la stessa cosa, mi preoccupo di tutto,

lascia che non dica una parola, anche se la incido.

È più facile ingoiare sangue che versare un'altra ferita.

Se qualcuno ha bisogno di soffrire qui, lo farò.

Piuttosto il compromesso dei propri desideri da morire.

Ma questo non può mai essere fatto, essendo onesto con te stesso.