Extaasiin - Ismo Alanko

Kun samettikäsi hyväilee vatsani herkkiä kohtia

olen vapaa ekstaasissa ilman kimaltavaa kemiaa

kun pehmeät huulet kulkevat pitkin ihoni raukeita karvoja

olen vapaa ekstaasissa sinun kanssasi

olen kuullut rumia tarinoita eläimistä ja ihmisistä

nähnyt kuinka aurinko nousee lännestä iltaisin

olen uittanut silmiäni rumuudessa tämän iltapäivän

ja kun kaiken lasken yhteen toistan ikivanhan lauseen

Uskon rakkauteen

Ekstaasiin

sinne vie pieni polku halki villin sademetsän

siellä sataa rakkautta joskus liikaakin

Ekstaasiin

sinne vie lämmin iho vasten toista, liikkumatta

vuosisata vuosisadan jälkeen tietää sen

Ekstaasiin, ekstaasiin

Vaikken koskaan saanut toteutumaan suurta unelmaa

olen vapaa ekstaasissa ilman mammonaa

vaikka minut haudattiin jo maan kylmiin kahleisiin

olen vapaa ekstaasissa sinun kanssasi

olen nähnyt rumia visiota eläimistä ja ihmisistä

kuullut kuinka kyrvät nousevat taivaalle iltaisin

olen uittanut silmiäni rumuudessa tämän iltapäivän

ja kun kaiken lasken yhteen toistan ikivanhan lauseen

Uskon rakkauteen

Ekstaasiin

sinne vie pieni polku halki villin sademetsän

siellä sataa rakkautta joskus liikaakin

Ekstaasiin

sinne vie lämmin iho vasten toista, liikkumatta

vuosisata vuosisadan jälkeen tietää sen

Ekstaasiin, ekstaasiin

Quando la tua mano vellutata accarezza le zone sensibili del mio stomaco

sono libero nell'estasi senza chimica scintillante

mentre le mie morbide labbra scorrono lungo i peli pelosi della mia pelle

sono libero in estasi con te

Ho sentito storie brutte su animali e persone

visto il sole sorgere da ovest la sera

Ho alzato gli occhi al cielo nel buio questo pomeriggio

e quando sommi tutto ripeto l'antica frase

Io credo nell'amore

All'estasi

c'è un piccolo sentiero attraverso la foresta pluviale selvaggia

lì piove amore a volte troppo

All'estasi

prende la pelle calda contro un'altra, senza muoversi

secolo dopo secolo lo sa

All'estasi, all'estasi

Anche se non ha mai realizzato un grande sogno

sono libero in estasi senza mammona

sebbene fossi già sepolto nelle fredde catene della terra

sono libero in estasi con te

Ho visto una brutta visione di animali e persone

sentito come le scogliere si innalzano nel cielo la sera

Ho alzato gli occhi al cielo nel buio questo pomeriggio

e quando sommi tutto ripeto l'antica frase

Io credo nell'amore

All'estasi

c'è un piccolo sentiero attraverso la foresta pluviale selvaggia

lì piove amore a volte troppo

All'estasi

prende la pelle calda contro un'altra, senza muoversi

secolo dopo secolo lo sa

All'estasi, all'estasi