Ohikiitävää - Juha Tapio

Tuuli hiuksillaan

Hiekkaa varpaissaan

Silmin hehkuvin

Tyttö naapurin, öihin valkeisiin

Kanssas kauniit niin

Kesät kuljettiin

Enkä milloinkaan

Tullut kertomaan

Salaa iltaisin, meistä haaveilin

Siitä kuinka jäät, mun syliin kiihkeään

Kun aamu hämärtää

Joskus vieläkin, talviaamuisin

Mietin missä meet

Onko vastanneet

Vuodet unelmiis

Minkäläinen tie, sulle annettiin

Niin kaikki ohikiitävää

Ikävä ja riemu joka hetken värähtää

Mitä toivot että jää, kun pihan poikki kuljet

Ja jäljet häviää

Kuuman heinäkuun, yössä hehkuen

Sanoit pakahtuu, mun sydän janoinen

Pelätä ei saa, jos tahtoo milloinkaan

Onnen saavuttaa

Tyttö naapurin, silmin palavin, suuren maailmaan

Käytkö vieläkin?

Kaikki aikanaan, kun turha riisutaan

Saitko rakastaa?

Ohikiitävää

Ikävä ja riemu joka hetken värähtää

Mitä toivot että jää, kun pihan poikki kuljet

Ja jäljet häviää

Niin ohikiitävää

Ikävä ja riemu joka hetken värähtää

Mitä toivot että jää

Kun pihan poikki kuljet, ja jäljet häviää

Vento tra i suoi capelli

Sabbia sulla punta dei piedi

Il più luminoso negli occhi

Ragazza della porta accanto, notti in bianco

Con bella così

Le estati sono state trasportate

E mai

Vieni a raccontare

Segretamente la sera, ho sognato di noi

Di come rimani, tra le mie braccia ferocemente

Quando il mattino sfuma

A volte anche di più, nelle mattine d'inverno

Mi chiedevo dove incontrarmi

Hanno risposto

Anni di sogni

Che strada, ti è stata data

Quindi tutto fugace

Tristezza e gioia vibrano in ogni momento

Cosa speri che ti rimanga quando attraversi il cortile

E le tracce scompaiono

Luglio caldo, splendente di notte

Hai detto scoppio, il mio cuore assetato

Non aver paura se mai lo desideri

Buona fortuna per raggiungere

La ragazza della porta accanto, gli occhi del mondo più ardente e fantastico

Stai ancora andando?

Tutto in tempo, quando inutilmente spogliato

Potresti amare

transitorio

Tristezza e gioia vibrano in ogni momento

Cosa speri che ti rimanga quando attraversi il cortile

E le tracce scompaiono

Così fugace

Tristezza e gioia vibrano in ogni momento

Cosa speri che rimanga

Mentre attraversi il cortile, le tracce scompaiono