Sydänpuoli Säätä Vasten - Kari Tapio

Mä tulin kotiin tanssikeikalta

Tie kulki halki lapsuusmaiseman

Kun mulla oli aikaa

Mä pienen lenkin tein

Vanhaa kotipaikkaa ajoin katsomaan

Tie nurmettunut johti pihalle

Talon pahoin ränsistyneen näin

Mutta pieni harmaa vaja seisoi pystyssä

Me isän kanssa kerran teimme sen

Mä muistan oli kuuma elokuu

Mulla oli miesten rukkaset

Olin ylpeä kun olin päässyt, isää auttamaan

Mun täytyi olla alle kymmenen

Mä pihan poikki laudan raahasin

Sitten isälle sen ojensin

Hän katsoi sitä tarkkaan

Pyöritteli käsissään

Ja sitten katsoi jälleen minuun päin

Sydänpuoli säätä vasten

Muista poika aina lauta

Silloin se kestää pitempään

Sydänpuoli säätä vasten

Siinä se on koko niksi

Isä sanoi ja naulas laudan kiinni

Ei isä tunteistansa kertonut

Ei se oikein ollut tapana

Mutta noina päivinä hän oli lähelläin

Se on mun paras muisto isästä

Nyt mä olen isä itsekin

Mun pojat on jo aikamiehiä

Mä mietin mitä heille osannut oon opettaa

En tainnut olla isää kummempi

Isä sanoi ja naulas laudan kiinni

Sono tornato a casa da un concerto di ballo

La strada correva attraverso il paesaggio dell'infanzia

Quando ho avuto tempo

Ho fatto un po' di corsa

Di tanto in tanto per vedere la vecchia casa

La strada per l'erba conduceva al cortile

La casa è così fatiscente

Ma una piccola tettoia grigia era in piedi

Mio padre ed io una volta l'abbiamo fatto

Ricordo che era un agosto caldo

Avevo i guanti da uomo

Ero orgoglioso quando ho potuto aiutare papà

Dovevo avere meno di dieci anni

Ho trascinato la tavola attraverso il cortile

Poi l'ho consegnato a mio padre

Lo guardò da vicino

Girò tra le mani

E poi mi guardò di nuovo

Lato del cuore contro le intemperie

Ricorda ragazzo sempre a bordo

Allora durerà più a lungo

Lato del cuore contro le intemperie

Questo è tutto

disse papà e chiudi il tabellone

Papà non glielo ha detto

Non era proprio il caso

Ma in quei giorni era il più vicino

Questo è il mio miglior ricordo di mio padre

Ora io stesso sono un padre

I miei figli sono già contemporanei

Mi chiedevo cosa potevo insegnare loro

Non mi sembrava di essere un padrino

disse papà e chiudi il tabellone