Nerokasta Ikävää - Kilpi

Ääni taas häviää, niin kuin lähti kesäsää

Tää on taas tätä nerokasta ikävää

Jääteetä lipittää etsiskellen järkevää

Sävelmää värittämään näkyvää pimeään

Tähtiä väsyttää, tulis edes talvisää

Alkais se saatanan keli jo lämpeemään

Peilikuvan nään, se vasemmalle vääristää

Päänsärky hellittää, päämäärä kun häämöttää

Niitän viljan lumen jään

Myytävänä sato huurtuneen mielen

Näyttäkää mulle haltijat sään

Heidät sulatan ja hitaasti nielen

Mäen päälle kiipeän sätkää käärimään

Jälkiä jää mutta jokin tässä mättää

Alkais sydän läpättään, tai ees jotain värinää

Täällä on kylmä, takaisin lämpimään

Taas äänet häviää, nälättää, väsyttää

Tää on taas tätä nerokasta ikävää

Särvintä ja sänkyyn tuijottamaan TV: tä

Varttivuosi kesään, lähde nyt jo talvisää

Niitän viljan lumen jään…

Il suono scompare di nuovo, mentre il clima estivo se ne va

Questo è di nuovo questo geniale brutto

Sprecare il tè freddo ha senso

Sintonizzati sul colore scuro visibile

Le stelle si stancano, ci sarebbe anche il clima invernale

Il tempo di Satana sta già iniziando a scaldarsi

Vedo un'immagine speculare, si distorce a sinistra

Il mal di testa allevia, l'obiettivo quando incombe

Falcio il grano nella neve ghiacciata

Vendo raccolto di mente gelata

Mostrami i detentori del tempo

Li faccio sciogliere e li ingoio lentamente

Salgo in cima alla collina per concludere

Rimangono tracce, ma qui qualcosa marcisce

Il cuore batte, o c'è qualche tremito

Fa freddo qui, torna caldo

Di nuovo, i suoni scompaiono, affamati, stanchi

Questo è di nuovo questo geniale brutto

Strappare e fissare la TV

Dopo un quarto d'anno dall'estate, parti ora per il clima invernale

Taglio il granello della neve ghiacciata...