Karjalan Kunnailla - Kotipelto & Liimatainen

Jo Karjalan kunnailla lehtii puu

Jo Karjalan koivikot tuuhettuu

Käki kukkuu siellä ja kevät on Vie sinne mun kaiho pohjaton

Mä tunnen vaaras ja vuoristovyös

Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös

Ja synkkäin metsies aarniopuut

Ja siintävät salmes ja vuonojes suut

Siell' usein matkani määrätöin

Läpi metsien kulki ja näreikköin

Minä seisoin vaaroilla paljain päin

Missä Karjalan kauniin eessäin näin

Già nei comuni della Carelia c'è un albero

Le betulle careliane vengono già distrutte

Il cuculo fiorisce lì e la primavera è Prendi il mio desiderio lì

Mi sento pericoloso e cintura di montagna

E kaskies fruscia e si addormenta di notte

E le foreste più oscure di alberi primordiali

E le bocche che vi sono, e le bocche dei fiordi

Ci vado spesso per la mia strada

Attraversò il bosco e fu visto

Rimasi nudo

Dove ho visto il bellissimo fronte della Carelia