Hymypoika - LAURA NÄRHI

Se kutsuu mua kädellään ja vie mut taas mukanaan

Ei armoa se tunne yhtään ei lämpöä ei yhtään mitään

Se saa mut tottelemaan, vastoin tahtoani tekemään

Se vierellään mua taluttaa en irti pääse karkaamaan

Ja se saa mut liian helposti unohtamaan, sanoin etten enää

Milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan.

unta uskomaan

Mä haluaisin sitä vastustaa telkeäisin sen vankilaan

Mä vapaana vain kulkisin ja eteenpäin jatkaisin

Ja se saa liian helposti unohtamaan sanoin etten enää

Milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan

Kai oon miettinyt miksi teen asioita joita tulen katumaan

Ja montakertaa päättänyt etten tee enää ikinä niin uudestaan

Mutta se toistuu taas vaikka en tahtoiskaan

Ja se saa mut liian helposti unohtamaan sanoin etten enää

Milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan

Ja se saa mut liian helposti unohtamaan sanoin etten enää

Milloinkaan enää tuu sitä kuuntelemaan

Unta uskomaan

Mi chiama con la mano e mi porta di nuovo con sé

Nessuna pietà, non sente niente, niente calore, niente affatto

Mi fa obbedire, contro la mia volontà

È accanto a me per attirarmi via

E mi rende troppo facile dimenticare, non ho detto altro

Non portarlo mai per ascoltare.

sognare per credere

Vorrei oppormi accampandolo in prigione

Vorrei solo andare libero e andare avanti

E rende troppo facile dimenticare a parole non più

Non portarlo mai per ascoltare

Immagino di essermi chiesto perché sto facendo cose di cui mi pentirò

E molte volte ho deciso che non l'avrei fatto mai più

Ma accadrà di nuovo anche se non voglio

E mi rende troppo facile dimenticare a parole non più

Non portarlo mai per ascoltare

E mi rende troppo facile dimenticare a parole non più

Non lo ascolterai mai più

Sogna per credere