Lihaa/Terästä - Mokoma

Makaan selälläni

Pöydän alla seuraan kuinka

Purukumisi kovettuva

Ovat tiukassa kuin muistot jotka

Pyyhkiä voit haluaisin sormen päitäni kiristää

Sydän hakkaa vaikka en haluaisi tuntuu aivan

Siltä kuin se joka iskulla halkeaisi kahtia

Vaikka lupaan etten itseäni satuta

En mielenräjähteitä vastusta

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Katse löytää vanha kirjoituksen jonka joku

Kenties rakkaudesta riutuneena raapusti

Kykene en saamaan sanan sanaa aikaiseksi

Joten vanhat tekstit tulee alleviivatuksi

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä…

Lihaa taikka terästä…

Lihaa taikka terästä…

Lihaa taikka terästä…

Sono sdraiato sulla schiena

Sotto il tavolo seguirò come

La tua gomma da masticare si indurisce

Sono stretti come i ricordi che

Per pulirti vorresti stringere la punta delle mie dita

Il mio cuore batte anche se non voglio sentirmi abbastanza

Come se si dividesse in due ad ogni colpo

Anche se prometto che non mi farò del male

Non mi interessano gli esplosivi

Carne o acciaio

La lingua canta la stessa melodia del dolore

Carne o acciaio

La lingua canta la stessa melodia del dolore

Sto cercando di trovare un vecchio copione da qualcuno

Forse graffiato dall'amore

Non riesco a spargere la voce

Quindi i vecchi testi saranno sottolineati

Carne o acciaio

La lingua canta la stessa melodia del dolore

Carne o acciaio

La lingua canta la stessa melodia del dolore

Carne o acciaio

La lingua canta la stessa melodia del dolore

Carne o acciaio

La lingua canta la stessa melodia del dolore

Carne o acciaio...

Carne o acciaio...

Carne o acciaio...

Carne o acciaio...