Kuka Näkee - Neljä Ruusua

Sokeana hän syntyi tänne pohjolan kolkkaan

Varttui lämpimässä perheessä, uskoi että hyvä voittaa

Ei koskaan nähnyt, kuinka aurinko laskee ja hukkuu metsän taa

Unissaan sen kuvittaa säteeseen viimeiseen

On hukuttautunut niin monta kertaa itsesäälin kyyneliin

«miksi juuri minä?»

kysynyt itseltään

On meinannut ottaa kasan unilääkkeitä nukkuakseen pois

Muttei sitä koskaan pystyisi katumaan

Tänä päivänä sataa ja tuulee, sitä kuuntelee

Tänä päivänä on ilmeiden huumaa

Kylmää ja kuumaa

Märkää ja kuivaa

Tuntee kaiken sen

Hän ei ikinä nähnyt, kuinka kaunis hän onkaan

Muut näki mutta yksi tahtoi enemmän

Syvemmältä sielu, oli monta kertaa puhtaampi kuin muut

Niin onnellinen, siihen on salaisuus

Tänä päivänä sataa ja tuulee, sitä kuuntelee

Tänä päivänä on ilmeiden huumaa

Kylmää ja kuumaa

Märkää ja kuivaa

Tuntee kaiken sen

Kuka näkee kaiken tuon, kuka löytää onnen luo?

Kuka näkee kaiken tuon, kuka löytää onnen luo?

Kuka löytää onnen luo?

Kuka löytää onnen luo?

È nato cieco qui nell'angolo nord

Cresciuto in una famiglia calda, credeva che una buona vittoria

Non ha mai visto il sole tramontare e annegare dietro la foresta

Nei suoi sogni è illustrato dal raggio fino all'ultimo

È stato annegato così tante volte in lacrime di autocommiserazione

"perché io?"

si chiese

Ha usato un sacco di sonniferi per dormire

Ma non se ne sarebbe mai pentito

Oggi piove e vento, ascolta

Oggi è la droga dell'espressione

Freddo e caldo

Bagnato e secco

Sa tutto

Non ha mai visto quanto è bella

Gli altri hanno visto ma uno voleva di più

Più profondo dell'anima, era molte volte più puro degli altri

Così felice, c'è un segreto in questo

Oggi piove e vento, ascolta

Oggi è la droga dell'espressione

Freddo e caldo

Bagnato e secco

Sa tutto

Chi vede tutto questo, chi trova la felicità?

Chi vede tutto questo, chi trova la felicità?

Chi trova la felicità?

Chi trova la felicità?