Kun hiljaisuus oli kultaa - Olavi Uusivirta

Mä en tiedä mitä mä voisin enää tehdä

Muutaku sanoo et: «Rakas»

Tää on viimeinen ilta, sitten kaikki loppuu

Yöllä tuuli nousee ja meidät vie mukanaan

Oltiin vuosisadan rakkaustarina

Hautasit mut hiekkaan, mä hakkasin sut kiveen

Kun hiljaisuus oli kultaa

Tässä oli onnellisten kaupunki kerran

Vuorten yli ja metsään

Jos me vielä jaksetaan läpi aamun hämärän

Vuosien päästä löytyy toisiinsa kietoutuneet

Hyvästi jäätyneet suut, rakastavaisten luut

Lauluja kirjoitetaan, oliko nähnyt kukaan

Kuolinsyy tuntematon, ne rakasti kai liikaa

Hyvää syntymäpäivää, teet mitä sun täytyy

Sun tehtävä on nyt syntyä uudelleen

Sano jotain hölmöö, sano vaikka «maumau»

Kirjoitan sen kattoon ja toivon, että nukahdan

Kun hiljaisuus oli kultaa

Tässä oli onnellisten kaupunki kerran

Vuorten yli ja metsään

Jos me vielä jaksetaan läpi aamun hämärän

Vuosien päästä löytyy toisiinsa kietoutuneet

Hyvästi jäätyneet suut, rakastavaisten luut

Lauluja kirjoitetaan, oliko nähnyt kukaan

Kuolinsyy tuntematon, ne rakasti kai liikaa

Kun hiljaisuus oli kultaa

Tässä oli onnellisten kaupunki kerran

Vuorten yli ja metsään

Jos me vielä jaksetaan läpi aamun hämärän

Non so più cosa potrei fare

Muutaku dice che non lo fai: «Caro»

Questa è l'ultima notte, poi è tutto finito

Di notte il vento si alza e ci porta con sé

Era la storia d'amore del secolo

Tu l'hai seppellito nella sabbia, io l'ho lapidato

Quando il silenzio era oro

Qui c'era una volta una città felice

Oltre le montagne e nei boschi

Se sopportiamo ancora il crepuscolo del mattino

Nel corso degli anni, ti troverai intrecciato

Buone bocche gelate, ossa di amanti

Le canzoni sono state scritte per vedere se qualcuno le avesse viste

La causa della morte è sconosciuta, immagino che amassero troppo

Buon compleanno, fai ciò di cui il sole ha bisogno

Il compito del Sole è ora quello di rinascere

Dì qualcosa di stupido, dì anche «maumau»

Lo scrivo sul soffitto e spero di addormentarmi

Quando il silenzio era oro

Qui c'era una volta una città felice

Oltre le montagne e nei boschi

Se sopportiamo ancora il crepuscolo del mattino

Nel corso degli anni, ti troverai intrecciato

Buone bocche gelate, ossa di amanti

Le canzoni sono state scritte per vedere se qualcuno le avesse viste

La causa della morte è sconosciuta, immagino che amassero troppo

Quando il silenzio era oro

Qui c'era una volta una città felice

Oltre le montagne e nei boschi

Se sopportiamo ancora il crepuscolo del mattino