Uskallan - Paavoharju

Rankkasateet lyövät maat kallioon

Tuulenpuuskan vietävänä olin minäkin

Toisin kuin koskaan noustaan vuorille

Miljoonien miekkojen ja sateineen

Viisi kesää mietin uskaltaisinko, ja niin päätin silmäni aukaista

Pirstoutuvat pisarat huulilleni käyvät tulivirrat tajuntaan

Ranta-aallot syövät kalliot mereen

Merivirran vietävänä olit sinäkin

Toisin kuin koskaan mennään syvyyksiin

Miljardien tähtien mustiin sinisiin

Viisi kesää mietin uskaltaisinko, ja niin päätin silmäni aukaista

Pirstoutuvat pisarat huulilleni käyvät tulivirrat sydämeen

Viisi kesää mietin uskaltaisinko, ja niin päätin silmäni aukaista

Pirstoutuvat pisarat huulilleni käyvät tulivirrat sydämeen

Forti piogge hanno colpito la roccia

Anch'io sono stato spazzato via dalla raffica di vento

Diversamente dalla scalata delle montagne

Con milioni di spade e pioggia

Per cinque estati mi sono chiesto se avrei osato, e così ho deciso di aprire gli occhi

Gocce frammentate sulle mie labbra fluiscono nella coscienza del flusso di fuoco

Le onde della riva mangiano le rocce nel mare

Anche tu sei stato portato via dal mare

Diversamente dall'andare mai nel profondo

Miliardi di stelle in nero e blu

Per cinque estati mi sono chiesto se avrei osato, e così ho deciso di aprire gli occhi

Gocce fragili sulle mie labbra scorrono nel cuore

Per cinque estati mi sono chiesto se avrei osato, e così ho deciso di aprire gli occhi

Gocce fragili sulle mie labbra scorrono nel cuore