Meksikon pikajuna I - Reino Helismaa

Pikajuna Meksikon

Halki kiitää, yö jo on

Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää

Haukku kuuluu kojootin

Häipyy meluun veturin

Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää

Ensiluokan vaunussa

Uninen on tunnelma

Matkustajat — miehet, naiset — kaikki torkkuvat

Silloin vauhti hiljenee

Ja melkein pysähtyy

Missä lienee pysähdyksen syy?

Jarrut pyöriin kirskahtaa

Vaunun ovi aukeaa

Sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa:

Pikku-Pete, Iso-Pat

Gangstereita molemmat

Kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa

«Kädet ylös, gentlemen!»

Huutaa käskyn terävän

Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee

«Viisainta, kun jokainen nyt lompsan aukaisee

Kuula sille, joka kenkkuilee.»

Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi

Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein

Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot

Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein

Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää

Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan:

«Miehet lyödään tainnoksiin, mutt' naiset viedään pois

Lempimättä en nyt olla vois.»

Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi

Kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa:

«Okay, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin

Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa.»

Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta

Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: «Señores

Meille tehkää mitä vain mutt' naiset säästäkää

Muuten teistä kehno muisto jää.»

Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus

Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa

Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias

Vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa

Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien

Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan:

«Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee

Me tehdään niin kuin rosvot määräilee.»

Vanhapiika hypähtää Patin kaulaan, siihen jää

Vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois

Nainen lemmenkipeä, muiskuissaan on ripeä

Eikä Patin vastustelu estää niitä vois

Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu

Vanhanpiian kuiskiessa: «Darling, I love you.»

Matkustajat tuijottavat silmät selällään

Kuinka kaikki oikein päättyykään

Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat

Tulisia ovat, niistä hehkuu lemmenlies

Kiljuu rosvo: «Kuulkaas Miss, minä olen naimisiss'

Ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies

Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa.»

Puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa

Junavaunun ovesta hän säntää pakoon, jees

Muttei pääse metriäkään ees

Ikäneito hyljännyt, äskeisen on yljännyt

Pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee

Vapauden takaisin, Iso-Pat sai tietenkin

Vuorostansa apua jo Pete huutelee

Vannoo, että myöskin hän, naimiskaupan pätevän

Solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän

Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan

Kun ei Pete pysty loistamaan

Itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu

Peten leukaan täräyttää suoran oikean

Untenmailla otsa hiess' siinä uinuu pikkumies

Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan

Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudelleen

Vanhanpiian nyrkki puhuu — vaikka tuhanteen

Tuomari nyt laskea lukujaan kai sais

Ennen kuin Pat siitä virkoais

Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on

Rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien

Tehty on taas jako uusi

Takaisin kun omaisuus saatiin alkuasukkaitten sekä jenkkien

Vaara ohi, rauha maas, iloinen on vaunu taas

Yksi vaan on synkkänä no kuka arvatkaas

Onni taas on mennyt ohi suun… huhheijaa… onni taas on mennyt ohi suun…

Treno espresso per il Messico

Lode, è già notte

I riflettori spazzano il sentiero lucido

La corteccia appartiene al coyote

La locomotiva scompare nel rumore

La Sierra Madren è garantita dalla luna mentre il formaggio rimbomba

In una carrozza di prima classe

Assonnato è l'umore

Passeggeri - uomini, donne - tutti sonnecchiano

Poi il ritmo rallenterà

E quasi si ferma

Dov'è il motivo della fermata?

I freni delle ruote scricchiolano

La porta del carro si apre

Due uomini dalla testa nera si precipitano dentro:

Pikku-Pete, Iso-Pat

Gangster entrambi

Ognuna delle grandi onde di ferri traforate

"Alza la mano, signori!"

Grida il comando bruscamente

Big-Pat e un paio di volte il soffitto si innesca

«Il più saggio, quando ormai tutti aprono il muro

Ascolta chi cammina”.

Nessuno può resistere, Little Pete fa la guardia

Iso-Pat durante l'evacuazione con le dita abituate

Anelli e borsette, medaglioni, portafogli

Anche il rapinatore di valigie esamina da solo

Non c'è più niente per le vittime, le speranze di cattura superano

Il piccolo Pete ansima verso la sua gola:

«Gli uomini vengono picchiati a morte, ma le donne vengono portate via

Non posso farne a meno adesso".

Risuonò una risata fragorosa, Iso-Pat ora albicocca

Le parole del suo compagno e il punto ringhia:

“Va bene, allora facciamolo, otteniamo un harem valido

Portiamo la terra in una grotta nascosta dietro la Sierra Madre. »

Poi dalla trappola del carro, tra i gentiluomini

Hidalgo ora si fa avanti, dice: «Señores

Fateci qualsiasi cosa, ma salvate noi donne

Altrimenti avrai una brutta memoria".

Segui un momento di silenzio, la proposta è strana, nuova

Haa, ora c'è rumore anche nello sciame femminile

Una vecchia zitella, tra l'altro, di cinquant'anni

Richiede il pavimento e lo ottieni subito

Gli occhi tremolano di rabbia, saltando i piedi piatti

Con rabbia di Hidalgo, inizia a svelare:

“Ciò che il signore chiama e si agita con la bocca

Faremo come dettano i ladri".

La vecchia zitella salta sul collo di Pat, resta

Anche un grosso rapinatore cerca di sfrattarlo

Una donna con il mal di gola, è vivace

E la resistenza di Pat non impedisce loro di poterlo fare

La bocca di Pete sussulta, ragazzo mentre diventa nervoso

Nel sussurro del vecchio, "Tesoro, ti amo".

I passeggeri fissano con gli occhi sulle spalle

Non importa come finirà tutto

L'orrore è Iso-Pat, i baci di una vecchia

Sono infuocati, brillano di lemmenni

Il rapinatore urla: "Senti signorina, sono sposato"

E ci sono quattro figli, io non sono un uomo libero

Il mio amico sposerà un brav'uomo".

Il discorso sulle guance di questo piccolo Pete è agghiacciante

Sta scappando dalla porta del vagone, sì

Ma non puoi andare avanti di un metro

La ragazza di età ha abbandonato, quella recente è emersa

Abbraccia la piccola Tiny, baci

La libertà è tornata, Iso-Pat ha ottenuto, ovviamente

Pete sta già chiedendo aiuto

Giuro che anche lei si sposerà qualificata

Ha anche sette figli

Forse sono otto, con le loro capacità di calcolo

Quando non Pete non può brillare

La bocca della fanciulla si contorce piangendo, ora sta solo tremando

Il mento di Pete trema dritto a destra

In un sogno, l'omino dorme

Iso-Pat ora si rende conto che il pericolo lo sta minacciando

Non avrà il tempo di prendere le armi quando sarà tornato

Il pugno della vecchia zitella parla - anche mille

Il giudice ora calcolerà le sue cifre

Prima di Pat su di esso

Il treno espresso continua il suo viaggio verso il Messico

I banditi sono appesi sotto le panchine

Ancora una volta, la divisione è nuova

Ai tempi in cui la proprietà fu ottenuta dai nativi e dagli Yankees

Il pericolo è passato, la pace sulla terra, felice è di nuovo la carrozza

Uno ma cupo bene chi puoi indovinare

La felicità, invece, è finita.