Hullu Puutarhuri - Tuomari Nurmio

Hullu puutarhuri hosuu isot sakset käsissään

Leikkaa joltain jalan, joltain nenän, joltain koko pään

Maahan raudan kyntämään se kylvää myrkkyjään

Eikä säästä yhtäkään joka tielle osuu

Taas nuo tylyt kasvot pronssiin valetaan

Uuden lipun alla kansa seuraa johtajaa

Joka suutelee lapsiaan kylmillä huulillaan

Ja johtaa heidät harhaan kuoleman puutarhaan

Kukaan ei voi enää luottaa keneenkään

Eikä itseensä yhtään sen enempää

Suut auki, silmät kiinni sitä ylistetään

Joka syöttää heille päänsä mädät hedelmät

He näkevät vain sen mitä heille näytetään

Ja kuulevat korvissaan rukouksen

Tykinruoka marssii sinne minne käsketään

Kaulassaan pienet hopeaiset taivaan avaimet

Heitä valvotaan, vainotaan ja ilmiannetaan

Heidät saadaan uskomaan suureen johtajaan

Heidät opetetaan rakentamaan omat vankilansa

Ja pakotetaan kaivamaan omat hautansa

Hullu puutarhuri hosuu isot sakset käsissään

Leikkaa joltain jalan, joltain nenän, joltain koko pään

Maahan raudan kyntämään se kylvää myrkkyjään

Eikä säästä yhtäkään joka tielle osuu

Un giardiniere pazzo tiene in mano grandi forbici

Taglia una gamba, un naso, un'intera testa

Per arare la terra con il ferro, semina le sue tossine

E non ci sono salvataggi su ogni strada che colpisce

Di nuovo, quelle facce ottuse sono fuse in bronzo

Sotto la nuova bandiera, il popolo segue il leader

Che bacia i suoi figli con le sue labbra fredde

E li condurrà nel giardino della morte

Nessuno può più fidarsi di nessuno

E niente più per sé

Bocche aperte, occhi chiusi si loda

Che nutre il frutto marcio sulle loro teste

Vedono solo ciò che viene loro mostrato

E ascolta la preghiera nelle loro orecchie

Il cibo da cannone cammina dove ti viene detto

Piccole chiavi d'argento del paradiso intorno al collo

Sono monitorati, perseguitati e denunciati

Sono fatti per credere in un grande leader

Viene loro insegnato a costruire le proprie prigioni

E costretti a scavare le proprie tombe

Un giardiniere pazzo tiene in mano grandi forbici

Taglia una gamba, un naso, un'intera testa

Per arare la terra con il ferro, semina le sue tossine

E non ci sono salvataggi su ogni strada che colpisce