Kanto - Vesterinen Yhtyeineen

Mun on pakko olla vahva, karu taivas sulta voimat vienyt on

Eikä nyt saa tulla kylmä, vaikka hanki jo luitani syö, vaikka hanki jo luitani

syö

Minä onneton tietäsi kannan, kun jalkasi ei tahdo kestää

Kuka kiertää sen viimeisen kannon, kun selkäni lopulta pettää?

Olis hyvä olla kahva, josta vääntämällä sinut kuntoon sais

Ei tarttis pelätä kurjuutta noitua, iltaisin katkerana pöytään sammua

Mutta kauan sitten itselleni lupasin;

aijon sinut murheiltasi pelastaa

Joka päivä teen sen uudestaan…

Minä onneton tietäsi kannan, kun jalkasi ei tahdo kestää

Kuka kiertää sen viimesein kannon, kun selkäni lopulta pettää?

Nanana…

Minä onneton tietäsi kannan, kun jalkasi ei tahdo kestää

Kuka kiertää sen viimesein kannon, kun selkäni lopulta pettää?

Nanana…

Devo essere forte, il cielo duro mi ha tolto le forze

E ora non deve fare freddo, anche se già mi fai mangiare le ossa, anche se già mi mangi le ossa

mangiare

Io, lo sfortunato, ti sto in mezzo, quando la tua gamba non durerà

Chi aggirerà quell'ultimo moncone quando alla fine la mia schiena cederà?

Era bello avere una maniglia che potesse essere usata per raddrizzarti

Non devi avere paura della miseria strega, di andare a tavola amaro la sera

Ma molto tempo fa ho promesso a me stesso;

Ti salverò dai tuoi guai

Ogni giorno lo ripeto...

Io, lo sfortunato, ti sto in mezzo, quando la tua gamba non durerà

Chi aggirerà quell'ultimo moncone quando alla fine la mia schiena cederà?

Nanana…

Io, lo sfortunato, ti sto in mezzo, quando la tua gamba non durerà

Chi aggirerà quell'ultimo moncone quando alla fine la mia schiena cederà?

Nanana…