Ruusunen - Anna Puu

Ruususen laulla, prinssiä vailla

Unta mä elämästä nään

En tahtois nukkuu, vaan suudelmiin hukkuu

Ikiuneen ilman häntä jään

Heräsin tänään hellään suudelmaan

Useinhan minä suukkosia saan

Mutta tämä oli kuitenkin toista kuin muut

Veri kulki kuohuen ja virkosivat luut

Et koskaan arvaa kenet siinä näin!

Prinssini uljas hän seisoi edessäin

Sadan vuoden unen hän suuteli pois

Niin kuin niitä vuosia ollutkaan ei ois

Nukuitko hyvin?

Kysyi hymyillen

Satayksi vuotta ja liioittele en

Väsymyksen syitä hän ei kysellyt

Minä sanoin: prinssi, suutele mua nyt!

Et koskaan arvaa…

Minä voin olla vaikka tuhat vee

Mutta sittenkään sitä virhettä en tee

Etten mä heräis hellään suudelmaan

Jos vain sen rakkaalta prinssiltäni saan

Et koskaan arvaa…

Canto della rosa, senza principe

Sogno la vita

Non dormirei, ma annegherei nei baci

Sarò perso senza di lui

Mi sono svegliato oggi con un dolce bacio

Spesso ricevo baci

Ma questo era diverso dagli altri

Il sangue scorreva veloce e le ossa strisciavano

Non indovinate mai chi c'è dentro in quel modo!

Il mio principe coraggioso stava di fronte a lui

Cento anni di sonno li baciò via

Come non sono stati quegli anni

Avete dormito bene?

Chiesto con un sorriso

Cento anni e non esagerare

Non ha chiesto le ragioni della stanchezza

Ho detto, principe, baciami ora!

Non indovini mai...

Posso essere mille acque

Ma continuo a non fare quell'errore

Non mi sono svegliato con un bacio gentile

Se solo lo ricevessi dal mio caro principe

Non indovini mai...