Näin Kulutan Aikaa - Eppu Normaali

Näin kulutan aikaa

maatessani alla tämän taivaan

josta pilvet tekevät harmaan

sen tiedän, varmaan takana sinisten

silmieni päätäni vaivaan

alla tämän taivaan

kun kuluttelen aikaa, kun kuluttelen aikaa.

Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan

ja sitten mietin;

josko soittaisin jollekin

ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle

kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan

ja makaan selälläni, minun kelloni raksuttaa

pikkuhiljaa naksuttaa.

Olen yksin tämän perjantain,

vietän yksin tämän perjantain,

tämän pitkän perjantain

Takana sinisten

silmieni tiedän värin taivaan

sillä päätä vaivaan,

tiedän värin taivaan,

tiedän värin taivaan.

Päivä illaksi muuttuu,

pelkään että kelloni puuttuu,

itsekseen ajan kulkuun suuttuu.

Lakkaa lyömästä,

sitten syömästä aikaa pois

ei riitä että jätättää minut perjantaihin

jättää, loputtomaan perjantaihin

jättää, loputtomaan perjantaihin.

Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan

ja sitten mietin;

josko soittaisin jollekin

ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle

kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan

ja makaan selälläni, minun kelloni raksuttaa

pikkuhiljaa naksuttaa.

Olen yksin tämän perjantain,

vietän yksin tämän perjantain,

tämän pitkän perjantain.

Takana sinisten

silmieni tiedän värin taivaan

sillä päätä vaivaan,

Tiedän värin taivaan.

(x13)

È così che passo il mio tempo

mentre giaceva sotto questo cielo

da cui le nuvole diventano grigie

Lo so, probabilmente dietro il blues

i miei occhi si sono infastiditi

sotto questo cielo

quando non passo il tempo quando non passo il tempo.

E fumo tabacco e poi un altro tabacco

e poi mi chiedo;

se dovessi chiamare qualcuno

nessuno mi chiamerà se io chiamo te

tuttavia, quando non potresti venire

e mi sdraio sulla schiena, il mio orologio batte forte

poco per volta.

Sono solo questo venerdì,

Passerò questo venerdì da solo

questo lungo venerdì

Dietro l'azzurro

i miei occhi conoscono il colore del cielo

per porre fine ai guai,

conosco il colore del cielo

conosco il colore del cielo

Il giorno si fa sera,

Ho paura che il mio orologio sia scomparso,

da solo il passare del tempo si arrabbia.

Smetti di colpire,

poi mangiare via

non abbastanza per lasciarmi fino a venerdi

vattene, venerdì infinito

vattene, venerdì infinito.

E fumo tabacco e poi un altro tabacco

e poi mi chiedo;

se dovessi chiamare qualcuno

nessuno mi chiamerà se io chiamo te

tuttavia, quando non potresti venire

e mi sdraio sulla schiena, il mio orologio batte forte

poco per volta.

Sono solo questo venerdì,

Passerò questo venerdì da solo

questo lungo venerdì.

Dietro l'azzurro

i miei occhi conoscono il colore del cielo

per porre fine ai guai,

Conosco il colore del cielo.

(x13)