Kaamos ja syys - Harmaja

Kadut tulvivat taas

Sade rummuttaa tauotta ikkunaa

Huoneen viileän teen

Tummaan kaamokseen, varjoihin viipyviin

Sinä jäit suveen ja tuulien taa

Pisarana lehdeltä puotamaan

Virtaan viettävään ruskaisen maan

Ja niin, muistoihin huuhtoutumaan

Meistä versoaa kaamos ja syys

Tarinamme säkeissä marraskuun yöt

Liian suuri on kaipuumme työ

En saa ehjäksi palastakaan

Le strade sono nuovamente allagate

La pioggia tamburella incessantemente alla finestra

Tè fresco in camera

Al camuffamento scuro, a chi indugia nell'ombra

Sei rimasto d'estate e dietro i venti

Una goccia da una foglia per cuocere a fuoco lento

Terra brunastra che scorre

E così, per lavare via i ricordi

Siamo germogliati da kaamos e dall'autunno

La nostra storia racconta le notti di novembre

Troppo grande è il nostro desiderio di lavoro

Non riesco a ottenere un pezzo intatto