Kaksoiselämää - Juice Leskinen

Yksinäisyys ympärilläjoskus ottaa hahmon ihmisen

Tiedän mitähaluan tiedän miten vähään kykenen

Yksinäisyys sydämessä, katkeriksi pisaroiksi tiivistyy

Siinäyksinäisyyden on seuraus, siinäon sen syy

Olen sinussa kiinni, sinätiedät vaikka myönnäen

Läheisyyttäs kaipaan rakkauttasi tarvitsen

Olen sinussa kiinni, sinuun kiinni jään

Sanot: Pois!

Ja minämenen, kohta huomaat etten mennyt mihinkään

Kunpa sinut tuntisin paremmin

Silloin ehkäoppisin itsenikin

Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan

Tulen uudestaan

Yksinäisyys, yksinäisyys joskus siihen hermostun

Halki aavikon jäisen rämmin kunnes havahdun

Kadehdi en niitäjotka luotuja on kaksoiselämään

Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätäyhtäkään

Kunpa sinut tuntisin paremmin

Silloin ehkäoppisin itsenikin

Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan

Tulen uudestaan

Kunpa sinut tuntisin paremmin

Silloin ehkäoppisin itsenikin

Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan

Tulen uudestaan

Kunpa sinut tuntisin paremmin

Silloin ehkäoppisin itsenikin

Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan

Tulen uudestaan

Kadehdi en niitäjotka luotuja on kaksoiselämään

Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätäyhtäkään

Aion tulla viereesi uudestaan

Poikki ikiroutaisen isänmaan

Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan

Tulen uudestaan

La solitudine intorno a volte prende il carattere di una persona

So cosa voglio, so quanto poco posso

Solitudine nel cuore, condensata in gocce amare

Questa è la conseguenza della solitudine, ecco la ragione

Sono bloccato in te, sai, anche se lo ammetto

La tua intimità mi manca il tuo amore di cui ho bisogno

Sono bloccato in te, sono bloccato in te

Tu dici: via!

E io, presto noterai che non sono andato da nessuna parte

Vorrei conoscerti meglio

Allora forse imparerei da solo

Anche se non ti ho mai lasciato

Tornerò

La solitudine, la solitudine a volte mi rende nervoso

Attraverso il deserto dalla palude ghiacciata fino al mio risveglio

Invidio coloro che sono creati per avere una doppia vita

A volte mi sembra di non aver capito bene

Vorrei conoscerti meglio

Allora forse imparerei da solo

Anche se non ti ho mai lasciato

Tornerò

Vorrei conoscerti meglio

Allora forse imparerei da solo

Anche se non ti ho mai lasciato

Tornerò

Vorrei conoscerti meglio

Allora forse imparerei da solo

Anche se non ti ho mai lasciato

Tornerò

Invidio coloro che sono creati per avere una doppia vita

A volte mi sembra di non aver capito bene

Verrò di nuovo accanto a te

Attraverso la patria del permafrost

Anche se non ti ho mai lasciato

Tornerò