Matteus, Markus, Luukas ja mä - Juice Leskinen

Jerusalemin urheilutalossa oli sellaiset rutiinibileet

Kylpi parketti soihtujen valossa, Markus tokaisi: «Isken mä fileen»

Se on Markusta se, sanoin myhäillen, se on basisti, se nyt on semmoinen

Ja kun olimme soittaneet keikan sen, saivat kyytiä setelit sileet

Meidän Matteus, hän kesytti lauseitaan, ken miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu

Oli Luukas aidosti huolissaan, joiko Johannes liikaa, se nukkuu

Siinä jatkoilla keskellä yleisön, ohraleivän ja kalan ja pirtelön

Lensi legenda vuolas ja väsymätön, ne on käkiä ne jotka kukkuu

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Ja annettiin ihmisen viihtyä.

Matteus, Markus, Luukas ja mä

Ja Matteus hän vyyhtesi tarinaa, kertoi aikansa sankarista

Joka ihmistä soitti kuin kitaraa, tuli jostakin Nasaretista

Markus naisia pehmitti katseellaan, hän ei sanonut mitään, ei lausettakaan

Mutta jokainen huomasi polvissaan, onpa pojassa penkomista

Kautta maan, kautta Jordanin rannikon, kääntyi opetuslapsiksi joka

Ikinen, siinä se vika on, se on perkeleellinen moka

Meitä illalla kun valomerkittiin, öihin samettisiin, öihin pehmeisiin

Meistä jokainen tykönään tunsi niin, ehkä eka en oo, mutta toka

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Ja pidettiin ihmistä hyvänä.

Matteus, Markus, Luukas ja mä

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Toteen käy mitä ihminen uneksii.

Matteus, Markus, Luukas ja Jii

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Ja pidettiin ihmistä hyvänä.

Matteus, Markus, Luukas ja

C'era una festa di routine al palazzetto dello sport di Gerusalemme

Bagnando il parquet alla luce delle torce, Markus ha detto: «Metto il filetto»

È Markusta, dissi piano, è il bassista, adesso è lo stesso

E quando abbiamo suonato a quel concerto, i conti erano lisci

Il nostro Matteo, ha domato le sue frasi, per la cui spada perirà

Luukas era sinceramente preoccupato se Johannes avesse bevuto troppo, lui dorme

Lì, in mezzo al pubblico, pane d'orzo e pesce e un frappè

La leggenda volava veloce e instancabile, quelli sono i cuculi che cadono

Non importa se la verità è finita negli evangelici, finché abbiamo parlato

E lascia che la persona si diverta.

Matteo, Marco, Luca e io

E Matthew ha inventato la storia, raccontato l'eroe del suo tempo

Ogni persona che suonava come una chitarra veniva da Nazareth

Markus ammorbidì le donne con gli occhi, non disse niente, nemmeno una frase

Ma tutti hanno notato nelle loro ginocchia che il ragazzo è debole

Per la terra, per le rive del Giordano, tutti divennero discepoli

Mi dispiace, è questo che non va, è un inferno di bug

La sera quando eravamo segnati da notti leggere, vellutate, notti morbide

Ognuno di noi si sentiva così, forse non la prima volta, ma la seconda

Non importa se la verità è finita negli evangelici, finché abbiamo parlato

E la persona era considerata buona.

Matteo, Marco, Luca e io

Non importa se la verità è finita negli evangelici, finché abbiamo parlato

Ciò che una persona sogna diventa realtà.

Matteo, Marco, Luca e Jii

Non importa se la verità è finita negli evangelici, finché abbiamo parlato

E la persona era considerata buona.

Matteo, Marco, Luca e