Ajoin koko yön - Kaija Koo

minua häikäisee

vaikka yö on musta

vastaantulijoiden valot ja kuume

joka jäi sinusta

ei, en kaipaakaan

enää lohdutusta

silti jotain palavaa

esiin sait minusta

tie ei laske tunteja, ja mul on aikaa

jos mä koitan nukkua niin nousen ilmaan

minä ajoin koko yön ja mietin kuinka sinut kiinni saan

jäivät huulesi huulilleni tulikuumina polttamaan

voi olla etten koskaan tule sinua kiinni saamaan

mutta tuntuu kuin olisi minut päästetty nuoruuden lähteestä maistamaan

kasvos melkein näin

pimeissä ikkunoissa

mutta aina kun käännän pään

sinä oot jo poissa

aamu valkenee

ei jälkeäkään susta

ehkä koitan tavoittaa

vain pelkkää kangastusta

tie ei laske tunteja ja mulla on aikaa

jos mä koitan nukkua niin nousen ilmaan

mi abbaglia

anche se la notte è nera

le luci e la febbre dei destinatari

chi mi sei mancato

no non mi manca

non più consolazione

ancora qualcosa che brucia

sei uscito da me

la strada non conta per ore e io ho tempo

se provo a dormire allora mi alzerò in aria

Ho guidato tutta la notte e mi sono chiesto come prenderti

ha lasciato le tue labbra ardenti sulle mie labbra

può essere che non ti prenderò mai

ma è come se mi fosse stato permesso di assaporare la fonte della giovinezza

faccia quasi così

nelle finestre buie

ma ogni volta che giro la testa

sei già andato

il mattino diventa bianco

nessuna traccia di susta

forse proverò a contattarti

solo tessitura semplice

la strada non conta per ore e io ho tempo

se provo a dormire allora mi alzerò in aria