Matkalla kotiin - Kaija Koo

olen noussut juniin

olen nukkunut kiskojen kiireisiin

ja väsynyt vieraisiin

valoihin jotka viiltää

ja hotellien hautajaistunnelmiin

minä matkamies kaikista heikoin uuvuin

ja yli yön seinän takana surua kuopattiin

nyt täysi on yö

tähdet loistaa kuin miljoona vuotta sitten

minä valmis oon lähtemään

ja tie vie kotiin

enkeleiden laulu alkoi soimaan

minä kuuntelen yötä ja sielu se kerää voimiaan

Nyt olen matkalla kotiin

olen tehnyt niin monta turhaa matkaa

ja joutunut sotiin

nyt olen matkalla kotiin

olen joskus osunut onneenkin

ja taas hajonnut osiin

nyt olen matkalla kotiin

Tien päälle taas

olen valmis kyytiin nousemaan

jos joku kuljettaa minkä irti saa koneistaan

on taivas velkaa tuulen myötäisen

kohta sinussa kiinni olen hiljaa

ennen pimeää seuraavaa

jos joku mieletön matkani katkaisee

sen niitän tieltäni kuin syksyn viljaa

sillä luoksesi matkaa teen

ja tie vie kotiin

enkeleiden aika astuu voimaan

minä kuuntelen aamua

ja sielu alkaa soimaan

nyt olen matkalla kotiin

olen tehnyt niin monta turhaa matkaa

ja joutunut sotiin

nyt olen matkalla kotiin

olen joskus osunut onneenkin

ja taas hajonnut osiin

nyt olen matkalla kotiin

olen kulkenut katuja

turhaan kolkuttaen vieraisiin oviin

nyt olen matkalla kotiin

olen tanssien antanut viedä murheelisten hoviin

Sono salito sui treni

Ho dormito occupato occupato

e stanco degli ospiti

alle luci che tagliano

e l'atmosfera funeraria dell'hotel

Io, il tipo, sono il più stanco di tutti

e durante la notte dietro il muro il dolore fu dissotterrato

ora è piena la notte

le stelle brillano come un milione di anni fa

Sono pronto per partire

e la strada porta a casa

il canto degli angeli cominciò a risuonare

Ascolto la notte e l'anima la raccoglie

Ora sto tornando a casa

Ho fatto tanti viaggi inutili

ed è entrato in guerra

ora sto tornando a casa

A volte sono stato fortunato

e di nuovo disintegrato

ora sto tornando a casa

Di nuovo in strada

Sono pronto per salire a bordo

se qualcuno porta quello che ottiene dalle sue macchine

il cielo è debitore del vento

punto in cui mi hai colto in silenzio

prima del buio successivo

se qualcuno pazzo interrompe il mio viaggio

è fuori mano come il grano d'autunno

perché io verrò da te

e la strada porta a casa

il tempo degli angeli ha effetto

Ascolto la mattina

e l'anima comincia a suonare

ora sto tornando a casa

Ho fatto tanti viaggi inutili

ed è entrato in guerra

ora sto tornando a casa

A volte sono stato fortunato

e di nuovo disintegrato

ora sto tornando a casa

Ho camminato per le strade

invano bussare a porte straniere

ora sto tornando a casa

Ho lasciato che le danze mi portassero alla corte dei Dolori