Metsästäjä - Maija Vilkkumaa

Joo, se tulee sun luokse ja kuiskaa:

Me tunnetaan, muistatko

Niin sä olit viime vuonna vielä pieni

Mut nythän sulla on kaikkea jo

Ja sit’se sanoo: sul on hyvä suu

Kosteet huulet ja muukin on aika okei

Älä sano ei

Se sanoo tähän tuu

Sun täytyy vapautuu

Mä tiedän että säkin haluut

Ja sitten soi

Sä sanot ettet voi

Ja se huutaa: oi

Mut mä niin kauan toivoin

Muut menee ja sinne sä jäät

Kävele sen paskaläjään

Metsästä metsästäjää

Katso kun se palvoo itseään

Vielä se kiemurtaa

Oo, se tee, mee sen luo

Malja juo

Ja valokuvaa

Se sanoo: sä olet se joka viittaa

Ja vastaa kun kysytään

Luuletko et kukaan piittaa

Tunnollisuus, se ei ole mitään

Ja sä muistat kuinka sä

Iltapäivästä

Kuulit ääniä ja löysit

Leenan itkemästä

Viimeinen pisara

Se on jo vuosia

Kerjännyt sitä mitä nyt saa

Ja sitten soi

Sä sanot ettet voi

Ja se huutaa: oi

Mut mä niin kauan toivoin

Muut menee ja sinne sä jäät

Kävele sen paskaläjään

Metsästä metsästäjää

Katso kun se palvoo itseään

Vielä se kiemurtaa

Oo, se tee, mee sen luo

Malja juo

Ja valokuvaa

Sì, viene al sole e sussurra:

Lo sappiamo, ricorda

Quindi eri ancora piccolo l'anno scorso

Ma ora hai tutto

E sit'se dice: hai una buona bocca

Labbra bagnate e altro va abbastanza bene

Non dire di no

Dice questo

Il sole deve essere liberato

So che il sacco desidera

E poi suona

Tu dici che non puoi

E urla: oh

Ma ci speravo da tanto

Gli altri vanno e tu rimani lì

Cammina verso la sua merda

Dalla foresta al cacciatore

Guarda come adora se stesso

Si contorce ancora

Oh, lo fa, tesoro

Ciotola di esso

E una foto

Dice: tu sei quello che fa riferimento

E rispondi quando richiesto

Pensi che a nessuno importi

Coscienziosità, non è niente

E ti ricordi come

Dal pomeriggio

Hai sentito delle voci e l'hai scoperto

Leena che piange

Ultima goccia

Sono passati anni

Implorato per quello che ora riceve

E poi suona

Tu dici che non puoi

E urla: oh

Ma ci speravo da tanto

Gli altri vanno e tu rimani lì

Cammina verso la sua merda

Dalla foresta al cacciatore

Guarda come adora se stesso

Si contorce ancora

Oh, lo fa, tesoro

Ciotola di esso

E una foto