Yksin huudat sun yöt - Maija Vilkkumaa

Sänky on lämmin

Hänen hiuksensa sua kutittaa

Hän valelee vatsalles hunajaa

Ja niin sä meet sekaisin

Menet tuoksusta sekaisin

Niin, sä tiedät sua kadehditaan

Sä venyt kissana kainalossaan

Haluut hiessä kylpeä

Olla uljas ja ylpeä

Vielä vähän vähän vielä kun on aikaa

Vielä vähän vähän vielä sillä

Niin kuin vie kevät aina järvistä jään

Yhtä varmasti sinutkin hyllytetään

Ja sä tappelet vastaan ja sä potkit ja lyöt

Silti yksin huudat sun yöt

Niin kuin syntyvä oppii hengittämään

Yhtä varmasti sinutkin hyllytetään

Ja sä tappelet vastaan ja sä potkit ja lyöt

Silti yksin huudat sun yöt

Sä kadehdit niin

Hänen valtavaa luottamustaan

Hän sulle sisimpänsä paljastaa

Eikö hän pelkää

Että puukolla selkään sä lyöt

Sä et ansaitse tällaista elämää

Sä näet sen, muut ei vielä nää

Se sun päätäsi kiristää

Haluut jotain joka piristää

Vielä vähän vähän vielä kun on aikaa

Vielä vähän vähän vielä sillä

Niin kuin vie kevät aina järvistä jään…

Il letto è caldo

I suoi capelli le fanno il solletico

Giace a pancia in giù con il miele

E così ti confondi

Ti confondi per l'odore

Sì, lo sai che sei invidiato

Ti allunghi come un gatto sotto l'ascella

Vuoi fare il bagno nel sudore

Sii coraggioso e orgoglioso

Un po' di più finché c'è tempo

Un po' di più su di esso

Come se la primavera togliesse sempre il ghiaccio dai laghi

Sarai altrettanto al sicuro

E tu reagisci, scalci e colpisci

Eppure da solo piangi notti di sole

Proprio come il nato impara a respirare

Sarai altrettanto al sicuro

E tu reagisci, scalci e colpisci

Eppure da solo piangi notti di sole

Lo invidi

La sua grande fiducia

Ti rivelerà il suo essere più intimo

Non ha paura?

Che il coltello ti colpisca la schiena

Non meriti quel tipo di vita

Tu lo vedi, gli altri non lo vedono ancora

Quel sole stringerà la tua testa

Vuoi qualcosa per rallegrare

Un po' di più finché c'è tempo

Un po' di più su di esso

Come ci vuole sempre la primavera dai laghi al ghiaccio…