Menetetty valtakunta - Mustan Kuun Lapset

Vanhan miehen

Pakkasherran

Valtakunta lumen ja jään

Hallittuaan erehtyi kerran

Talven portit raotti etelään

Valtiaaksi kevät tahtoi petollinen käärmeenkieli

Lämmön rinnassansa toi viekas kevätneidon mieli

Ei nähnyt vaaraa

Kuolemaansa Pakkasherra edessään

Joka antaisi kaiken

Eteläiset maansa valtakunnasta lumen ja jään

Nyt talvi taitaa kuolla

Kevät päästä niskan päälle

Halla kivet taskussansa vaeltaa järven jäälle

Lumo kauniin immen talven valtiaan sai kiihottumaan

Hylkäisi maailmansa jäämyrskyt pohjoisen

Kuninkaasta kuolevaksi kosketuksen tähden

Kuin nyljetty vailla lunta menetetty valtakunta

Vanha mies Pakkasherra

Ja kevään neito julma sydämestään

Kuristi tuon langenneen miehen

Valtakunnasta lumen ja jään

Il vecchio

Il gelo

Regno di neve e ghiaccio

Ha commesso un errore una volta in controllo

Le porte d'inverno si aprivano a sud

L'ingannevole lingua del serpente voleva essere la maestra della primavera

L'astuta molla della cameriera le riscaldava il petto

Non ho visto il pericolo

Prima della sua morte Frost Lord

Che darebbe tutto

Paese meridionale del regno della neve e del ghiaccio

Adesso sembra che l'inverno stia morendo

La primavera ti passa sopra il collo

Le rocce gelate che ha in tasca vagano per il lago ghiacciato

L'incanto della bella imperatrice sovrana invernale mi ha emozionato

Ha respinto le tempeste di ghiaccio del mondo nel nord

Dal re alla morte al tatto

Come un regno senza neve dalla pelle

Il vecchio gelo

E la fanciulla primaverile è crudele dal suo cuore

Ha strangolato quell'uomo caduto

Dal regno della neve e del ghiaccio