Jättiläinen - Pyhimys, Aksel Kankaanranta

Mä oon vaan tää tunnetilojen tuuliviiri

Itsetuhosesti pyörin, en saa mistään kiinni

Kompastelen murusiin, pieniin ongelmiini

Mitätön, mitaton rikkinäinen riimi

En mä pyytäny et syntyisin tänne

Tyynyn alla sormet niinku pyssy, ollaan yksinämme

Se vaatii yläkertaa kumpaankin nenään

Etten ala sun perään yläkertaan enää itkemään

Kaulassa ohjenuora: ole mies

Puolesta molempien umpikujaan oman tien

Maailma on kaunis mut nii julma

Niin kova vilu on mulla, mut ei kotii mihin tulla

Vielki mietin kenelle nää laulut teen, mis mä oon, mihin meen

Takerrun sun kaulukseen

Jättiläisen harteilta kaiken nähä koitan

Olallani oma poika

Yksinään me täällä ryömitään

Ei jäätävä tuuli laula meille

Se laulaa lähteneille

Ympyrää kuin hyrrät pyöritään

Ja siinä kun mietin mitä mä teen

Niin sä tartuit mua käteen

Hei, ethän pois mee

En mä osaa elämää ilman sua

Jäädään paikalleen

Niin ei päivä päätykään

Ja hartioilta sun mä kaiken nään

Mä en oo mikään vuoden mies

Aikakapselissa kulmasohvan kyydis olohuonemies

Niin lähel peilii et mun nenä on lytyssä

Ateria pytyssä, likapyykit mytyssä

En häpee täällä sitä mitä sä näät

Vaan sitä minkä kätken, mun epäelämää

Pelkään, et kaikille paljastuu et mä oon —

Sellanen kun mä oon

Löydän vanhat kengät kun mä siivoon sun kaappii

Koitan niihin kasvaa mut en ikinä sua saa kii

Ei maassa parkumalla pysähdy tää pallo

Siks albatrossi kurkussa ympyröitä tallon

Jos et nukukkaa vaa alla ruumiiden valvot

Aamuinen taivas ku paljastetut sarveiskalvot

Kuvittelen naiivisti et katot mun perään

Kunnes ikiunestani hikisenä herään

Fobia ja mania, kai ne on sama asia

Ku aika kiertää iän kaiken kaatunutta kasia

Jättiläisen harteilta nyt kaiken nähä koitan

Olalla mun oma poika

Yksinään me täällä ryömitään

Ei jäätävä tuuli laula meille

Se laulaa lähteneille

Ympyrää kuin hyrrät pyöritään

Ja siinä kun mietin mitä mä teen

Niin sä tartuit mua käteen

Hei, ethän pois mee

En mä osaa elämää ilman sua

Jäädään paikalleen

Niin ei päivä päätykään

Ja hartioilta sun mä kaiken nään

Sono solo una banderuola

Giro da solo, non riesco a prendere nulla

Inciampo nelle mie briciole, nei miei piccoli problemi

Vuota, incommensurabile rima spezzata

Non ti sto chiedendo di nascere qui

Sotto le dita del cuscino come una pistola, siamo soli

Richiede un piano superiore su entrambi i nasi

Non comincio a piangere di sopra

Linea guida del collo: sii un uomo

A nome di entrambi i vicoli ciechi a modo tuo

Il mondo è una bellissima talpa così crudele

Ho un tale raffreddore, ma non posso andare a casa

Mi chiedo ancora a chi sto facendo le canzoni, cosa sono, dove sto andando

Mi aggrappo al colletto da sole

Dalle spalle del gigante vedo tutto

Mio figlio sulla mia spalla

Stiamo strisciando qui da soli

Nessun vento gelido Canta per noi

Canta ai defunti

Un cerchio è come un vortice

E quando penso a quello che sto facendo

Quindi mi hai preso per mano

Ehi, non uscire di qui

Non posso vivere senza bocca

Rimarrò fermo

Non è la fine della giornata

E dalle spalle vedo tutto

Non sono un uomo dell'anno

Nella capsula del tempo, un uomo del soggiorno che cavalca un divano ad angolo

È così vicino allo specchio che mi si illumina il naso.

Pasto in un piatto, biancheria sporca in un piatto

Non mi vergogno di quello che vedi qui

Ma cosa nascondo, la mia vita

Temo che tu non stia rivelando a tutti - lo sono

Sellanen quando lo sono io

Troverò le vecchie scarpe quando pulirò il sole

Cerco di crescere in loro ma non mi ci abituo mai

Non fermarsi a terra per fermare questa palla

Pertanto, l'albatro nella gola gira intorno alla casa

Se non dormi sotto i corpi hai il controllo

Cielo mattutino sopra le cornee esposte

Immagino ingenuamente che tu non abbia tetti dietro di me

Fino a quando non mi sveglio sudato

Fobia e mania, immagino siano la stessa cosa

Il tempo di Ku ruota attorno all'antico kasia caduto

Dalle spalle del gigante ora posso vedere tutto

Sulla mia spalla mio figlio

Stiamo strisciando qui da soli

Nessun vento gelido Canta per noi

Canta ai defunti

Un cerchio è come un vortice

E quando penso a quello che sto facendo

Quindi mi hai preso per mano

Ehi, non uscire di qui

Non posso vivere senza bocca

Rimarrò fermo

Non è la fine della giornata

E dalle spalle vedo tutto