Pohjoista Viljaa - Viikate

Tuulesta kuuluu, ei ole kaikki kohdallaan

Yksi uupuu, eikä oikein jaksa toinenkaan

Kuuta vasten voi nähdä suden ulvovan

Vaan ei aamukasteen nousevan lehtiin pihlajan

Näitä minä mietin, mietin kun katson etelään

Ei ydintalvet siellä kalistele peitsiään

Eikä päivä paista, paista itseään häveten

Voi matalista vesistä päästä kävellen, kävellen

Vaan mepä käydään tuulta kylväen

Pohjoista viljaa täällä taitetaan

Pohjoista viljaa

Pohjoista viljaa täällä taitetaan

Kirkuvat linnut, kiertävät Kaata jäätyvää

Kevään silmut, ne meillä silmuiksi myös jää

Huutamalla voi saada kiven itkemään

Vaan ei puhumalla toista anteeksi pyytämään, pyytämään

Ja niinpä meillä tuulta kylvetään

Pohjoista viljaa täällä taitetaan

Pohjoista viljaa

Pohjoista viljaa täällä taitetaan

Pohjoista viljaa aina vaan

Vaan saavat vielä uuden

Pohjoisen ikuisuuden

Haaskalinnut saalistaa

Pohjoista viljaa täällä taitetaan

Pohjoista viljaa

Pohjoista viljaa aina vaan

È chiaro dal vento, non va tutto bene

Uno è esausto e l'altro non sopporta l'altro

Contro la luna puoi vedere il lupo che ulula

Ma non la rugiada mattutina che sale sulle foglie di sorbo

Questi penso, penso quando guardo a sud

Nessun inverni nucleari lì per strappare le loro macchie

E il giorno non brilla, brilla di vergogna

Oh dalle acque poco profonde per camminare, camminare

Ma il mepha è seminato nel vento

Il grano del nord è piegato qui

Grano del nord

Il grano del nord è piegato qui

Uccelli urlanti, in cerchio Versare il congelamento

Gemme primaverili, rimangono anche come gemme

Gridare può far piangere un sasso

Ma non parlando con un altro per scusarsi, per chiedere

E così abbiamo seminato il vento

Il grano del nord è piegato qui

Grano del nord

Il grano del nord è piegato qui

Grano del nord sempre ma

Ma prendine un altro

Eternità settentrionale

Gli uccelli rapaci predano

Il grano del nord è piegato qui

Grano del nord

Grano del nord sempre ma