Aalloista - Vorna

Kaikuu aamutuuli aavalta

Aukeaa selkä ulapan

Kun taivas nielee aallokon

Omistaan tuo pilvensä tänne

Pitkät rantansa varjostamaan

Katseen edestä syrjähtyen

Vain hampaanjäljet ajastansa suo

Ei silti niin hyvää piirtoa

Ettei koskaan huuhtois pois

Niin vaivatta keinuu rytmiään

Kun sinut täältä vie

Ei kärsimystä enää;

Olet siitä vapautunut

Viimeisen kosketuksen

Aalloista käsin antanut

Omistaan tuo pilvensä tänne

Pitkät rantansa varjostamaan

Katseen edestä syrjähtyen

Vain hampaanjäljet ajastansa suo

Näillä kohdin tuskin kukaan

Tohtii enää kiistää

Vajavaisuuttansa

Kun lyöntinsä jo olemuksellaan

Jättää maailmoja alleen

Niiden voimasta hiivun minäkin

Kun sumu kallioina ympärillä näyttäytyy

Enkä muuta näe

Ja ikävä päiväni syö

Il vento del mattino echeggia dall'aperto

Il retro dell'ulapan si apre

Quando il cielo inghiotte le onde

Porta qui la sua nuvola

Ombreggiato dalle sue lunghe spiagge

Ondeggiare davanti allo sguardo

Solo i segni dei denti del suo tempo sono paludosi

Non è ancora un bel disegno

Non risciacquare mai

Quindi fa oscillare il suo ritmo senza sforzo

Quando arrivi qui

Non più sofferenza;

Ne sei libero

L'ultimo tocco

Dalle onde date

Porta qui la sua nuvola

Ombreggiato dalle sue lunghe spiagge

Ondeggiare davanti allo sguardo

Solo i segni dei denti del suo tempo sono paludosi

Quasi nessuno a questi punti

Non più negare

I loro difetti

Quando il ritmo è già nella sua essenza

Lasciando i mondi sotto

Anch'io svanisco dal loro potere

Quando appare la nebbia intorno alle rocce

E non vedo nient'altro

E il mio giorno triste mangia