Harhan liekki - Vorna

Edessäni sakeana

vastassa väkevänä

pilven poika petollinen

sumuseinä suurenmoinen

Sisällensä houkuttelee

povehensa vikittelee

loiste aarnihautain yllä

tuo valkea vaimeudessa

Vierii kivet, luisuu alta

on liekki kurja loitommalla

Oikean ja väärän kätkee

verho tumma pahansuopa

Suuntana on aina harmaa

alkaa eksyneen askel painaa

Pimeä jo mieltä vaivaa

Mistä tiedän olenko vainaa?

Ikiunen oveani

kylmä käsi kolkuttavi

Saapi siellä oottaa turhaan

kohtaloani vielä uhmaan

Polultani astun syrjään

poikkean uudestaankin

Maa viettää alas

Tiedättehän…

Mielelläni seuraan

kun harmaa vaihtuu siniseen

tai mustaan

Mahdanko nähdä vieläkään?

Savisessa, hiekkaisessa

rantasessa kivisessä

vanha venho ystäväni…

Peili tuo pirstoutuvi

ranta tuo kaikkoavi

sumu tuo hälvenevi…

Vierestä katseellani

toisaalta tuumillani

juopuneena kuutamosta

tolaltani auringosta

seuraan tätä jumalatonta näytelmää

Grosso davanti a me

contro i forti

ragazzo nuvola ingannevole

muro di nebbia magnifico

Dentro attira

i suoi seni stanno scricchiolando

risplendere sopra la trincea

quel bianco in silenzio

Rotolando rocce, scivolando sotto

è una fiamma di miseria a distanza

Nascondi giusto e sbagliato

sipario scuro malevolo

La direzione è sempre grigia

iniziare con una pressione del passo persa

Oscuro già mente guai

Come faccio a sapere se sono morto?

Ikiunen la mia porta

bussare a mano fredda

Arrivando lì aspettando invano

il mio destino sta ancora sfidando

Mi allontano dal mio cammino

deviare di nuovo

Il paese spende meno

Sai…

Mi piacerebbe seguire

quando il grigio diventa blu

o nero

Posso ancora vedere?

In argilloso, sabbioso

su una spiaggia rocciosa

mio vecchio amico…

Lo specchio è frammentato

la spiaggia porta tutto

la nebbia porta dissipazione...

Accanto al mio sguardo

sulla mia mano

ubriaco al chiaro di luna

tolaltani dal sole

Seguo questo gioco empio