Salakieltä - Anna Kokkonen

Kaukana, kaukana kuljin ja kasvosi kadotin

On täällä synkkiä hahmoja, kylmiä katseita, palelen

Mutta meillä on yhteinen kieli ja yhteinen salaisuus

Vaikken kuiskaisikaan, silti kuulisit kaiken

Näin sydämet kohtaa

Kutsun sinua, sinua, sinua, sinua

Tuulen mieltä, salakieltä

Ääni kantaa lintujen tieltä

Ajatus, ajatus vain

Tuulen mieltä, salakieltä

Vastaukset kaikuvat sieltä

Ajatus, ajatus vain

Ja ollaan rinnakkain

Kynttilät kastuvat kyynelten alla, on pimeä

Nyt muiden aistien kannoilla kuuntelen kuiskaten nimeä

Mutten pelkoa kanna, on päälläni tähdet ja avaruus

Vielä kosketan ilmaa ja tunnen kuinka

Taas sydämet kohtaa

Kutsun sinua, sinua, sinua, sinua

Tuulen mieltä, salakieltä

Ääni kantaa lintujen tieltä

Ajatus, ajatus vain

Tuulen mieltä, salakieltä

Vastaukset kaikuvat sieltä

Ajatus, ajatus vain

Ja ollaan rinnakkain

Lontano, lontano sono andato e ho perso la tua faccia

Ci sono figure oscure qui, occhi freddi, gelo

Ma abbiamo un linguaggio comune e un segreto comune

Anche se non avessi sussurrato, sentiresti comunque tutto

È così che si incontrano i cuori

Ti chiamo, tu, tu, tu

La mia mente, linguaggio segreto

Il suono è trasportato dagli uccelli

Un pensiero, solo un pensiero

La mia mente, linguaggio segreto

Le risposte echeggiano da lì

Un pensiero, solo un pensiero

E siamo fianco a fianco

Le candele si bagnano sotto le lacrime, è buio

Ora, sulla scia di altri sensi, ascolto, sussurrando il nome

Ma non ho paura, ho stelle e spazio su di me

Tocco ancora l'aria e sento come

I cuori si incontrano di nuovo

Ti chiamo, tu, tu, tu

La mia mente, linguaggio segreto

Il suono è trasportato dagli uccelli

Un pensiero, solo un pensiero

La mia mente, linguaggio segreto

Le risposte echeggiano da lì

Un pensiero, solo un pensiero

E siamo fianco a fianco