Vala Pedolle - Horna

Veri herättää minut jälleen

usvan noustessa tuhkasta

Myrskyn äänien tervehdykset hiljaisuuden pirstoavat

Tätä paikkaa ei tunne kukaan

mutta pelkonsa tunnustavat

Ristinkantajat vaivatta riivaan kuvilla heidän kauhuistaan

Avaan mustan arkkuni ja nousen syleilyysi

öisen raikkaan ilman ja pakkasen kirpeyteen

Sisimpääni ravistaa tämän pimeyden viehätys

Mestarimme lupaukset ikuisuudessa kaikuvat

Kohtalonne on ennustettu

kaiverrettuna lihaanne

Teljettyinä kuin rotat loukkuun

suuren pedon armoille

Nämä huoneet tulvivat vihaa

Täällä elävät sielujen huudot

Veri herättää kaiken jälleen kylmään loistoon uljaaseen

Il sangue mi sveglia di nuovo

come la nebbia sale dalle ceneri

I suoni della tempesta rompono il silenzio

Nessuno conosce questo posto

ma riconoscere le loro paure

I Crusaders hanno perseguitato senza sforzo le immagini dei loro orrori

Apro il mio petto nero e mi alzo al tuo abbraccio

l'amarezza dell'aria fresca e il gelo notturno

La mia scossa interiore è il fascino di questa oscurità

Le promesse del nostro maestro risuonano per sempre

Il tuo destino è stato predetto

inciso sulla tua carne

Nascosto come topi intrappolati

alla mercé della grande bestia

Queste stanze sono inondate di rabbia

Le grida delle anime vivono qui

Il sangue risveglia tutto di nuovo alla fredda gloria dei coraggiosi