Kuoleva Lupaus - Horna

Istun jälleen kammiossani

Työn ja tutkimuksen äärellä

Katse naulittuna mustaan kirjaan

Kädet kanavoiden kuolleiden voimia

Vanhan viisauden tyyssijasta

Sormenpäitteni ulottuville

Sanoja joiden tulkiksi

Viattomien veri on virrannut

Sielunkykyjen valjastukseen

Olen etsinyt kaavoja, loitsuja

Olen katsonut tähtiin, niiden taakse

Ruokkiakseni synkkää lupausta

En luota siihen varjoon

Joka minusta lankeaa

Tai mihinkään muuhunkaan

Jonka päivänvalo heijastaa

Ah, tuhansia ja tuhansia

Kynttilöitä ja soihtuja

Palaneita sydämiä, öljyä

Sammuttamaan janoni

Ilmestyksiä ja ihmeitä

Joita mielenne ei selittäisi

Vihkiydyn yhä uudestaan

Yölle ja sen salaisuuksille

Hetkille jolloin aika seisoo

Hiljaa todistaen

Kun mieleni parkkiintuu

Suurta ikuisuutta syleillen

Sono di nuovo seduto nella mia camera

Sul lavoro e sulla ricerca

Guardando inchiodato a un libro nero

Le mani dei canali delle forze morte

Un paradiso di antica saggezza

A portata di mano

Parole da interpretare

Il sangue degli innocenti è sgorgato

Per imbrigliare le facoltà dell'anima

Ho cercato formule, incantesimi

Ho guardato le stelle, dietro di loro

Per nutrire una cupa promessa

Non mi fido di quell'ombra

Chi si innamora di me

O qualsiasi altra cosa

Quale luce diurna riflette

Ah, migliaia e migliaia

Candele e torce

Cuori bruciati, olio

Per placare la mia sete

Rivelazioni e miracoli

Che la tua mente non spiegherebbe

Mi sposo ancora e ancora

Per la notte e i suoi segreti

Per i momenti in cui il tempo si è fermato

A testimoniare silenziosamente

Quando la mia mente si abbronza

Abbracciando la grande eternità