Oothan tässä vielä huomenna - Johanna Kurkela

Palaan kotiin päin sankan savun seasta

On vastaantulijoita, on kuoppa kadussa

On puinen asema, on tehdas suljettu

Pidän kädet puuskassa, piilossa tuulelta

Jos en tietäis että siellä oot, en jatkais

En katsettani maasta sais

Pimeän tultua mä puristan sun kättäs

Oothan tässä vielä huomenna

Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan

Ja keräät talteen palaset kun hajoan

Niin oothan tässä vielä huomenna

Sä oothan tässä vielä huomenna

Voisin kuunnella nauruasi soivaa

Kunnes sulaa ikijää tai yö on pysyvää

Kun raakkuu varikset ja syvälle käy multa

Tiedän jossain onnistuin, kun sinuun takerruin

Mitä pidemmälle päivät käy, mä toivon

Et ikuista tää onni on

Pimeän tultua mä puristan sun kättäs

Oothan tässä vielä huomenna

Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan

Ja keräät talteen palaset kun hajoan

Niin oothan tässä vielä huomenna

Sä oothan tässä vielä huomenna

Sama liite joka lehdet puihin saa

Pienen lapsen kävelemään opettaa

Linnut kylmän ajaks pois vie lämpimään

Meidät toisillemme toi

Meidät toisillemme toi

Pimeän tultua mä puristan sun kättäs

Oothan tässä vielä huomenna

Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan

Ja keräät talteen palaset kun hajoan

Niin oothan tässä vielä huomenna

Sä oothan tässä vielä huomenna

Oothan tässä vielä huomenna

Torno a casa dal fumo denso

Ci sono avversari, c'è una buca per strada

C'è una stazione di legno, la fabbrica è chiusa

Tengo le mani a raffiche, nascondendomi dal vento

Se non sapessi che eri lì, non continuerei

Non metterei gli occhi per terra

Quando fa buio, stringo il sole nella mia mano

Sarai ancora qui domani

Finisci le frasi con cui inizio

E tu raccogli i pezzi quando mi rompo

Quindi aspetta qui domani

Sei ancora qui domani

Potrei ascoltare la tua risata risuonare

Fino a quando il ghiaccio non si scioglie o la notte è permanente

Quando i corvi ruggiscono e il terreno diventa profondo

So che da qualche parte ci sono riuscito quando mi sono aggrappato a te

Più passano i giorni, spero

Non avrai la felicità eterna

Quando fa buio, stringo il sole nella mia mano

Sarai ancora qui domani

Finisci le frasi con cui inizio

E tu raccogli i pezzi quando mi rompo

Quindi aspetta qui domani

Sei ancora qui domani

La stessa appendice che lascia gli alberi

Insegna a un bambino piccolo a camminare

Gli uccelli al freddo ti terranno caldo

Ci ha portato l'uno all'altro

Ci ha portato l'uno all'altro

Quando fa buio, stringo il sole nella mia mano

Sarai ancora qui domani

Finisci le frasi con cui inizio

E tu raccogli i pezzi quando mi rompo

Quindi aspetta qui domani

Sei ancora qui domani

Sarai ancora qui domani