Syksy - Juha Tapio

Kun parvet lentääetelään,

niiden lentoa mähiljaa

katselemaan jään

Ja vaikka päälläikijää,

sydämessäroudan alla

alkaa lämmittää

Mut talvet mukana kulkee,

vaikka kuinka lämpimään mun

askeleeni veis

Ja viimat syliinsäs sulkee,

niihin nojaten mänämä

syksyn laulut tein

Ja vaikka olen joskus vain väsynyt mies

Tahdon loppuun asti käydäkoko tien

Siinävahvistakoon mua se suurin

Joka kyllätietää, mitätiellävaaditaan

Kai siksi tunnen ikävää, kun yhtään

sävelmääen täälläosaa lämmittää

En silti laulamasta laata, saata sillä

muustakaan ei lämpöäjää

Ei täälläilmaiseksi saa, mitään siksi

suurinta näin ihmetelläjaksaa

Kun ilman syytälahjoittaa, voiman jolla

tässäkylmyydessätaivaltaa

Ja vaikka…

Kai joskus meistäjokainen,

tarvitsee vahvistuksen

Sille ettäsentään ihmiseksi

kelvollinen on

Vaikken sitäuskoiskaan,

enkäoppis luottamaan

Sinun edessäsi tuntea ei tarvis häpeää

Quando le greggi volano a sud,

il loro volo a terra

per guardare il ghiaccio

E sebbene il capo,

nel cuore sotto il ferro

inizia a scaldarsi

Ma gli inverni vanno avanti,

non importa quanto sia caldo il mio

passo bovino

E quest'ultimo tra le tue braccia si chiude,

appoggiandosi a loro

canzoni autunnali che ho fatto

E anche se a volte sono solo un uomo stanco

Andrò fino in fondo fino alla fine

Possa rafforzarmi al meglio

Chissà cosa è richiesto

Immagino sia per questo che non mi dispiace per nessuno

per la melodia qui la parte si scalda

Non sto ancora cantando una tegola, capisci

nient'altro si scalda

Non essere libero qui, niente perché

la più grande meraviglia di questo

Quando senza motivo per donare, il potere di tenere

in questo freddo cielo

E sebbene…

Immagino che a volte ognuno di noi,

ha bisogno di conferma

Per il bene di essere umano

è valido

Anche se credo

e non imparo a fidarmi

Non c'è bisogno di vergognarsi di fronte a te