Nekromantia - Horna

Yön synkimmän tunnin pimeys

Hiipii esiin huoneeni varjoista

Kantaen valkoista soihtuaan

Joka valon syö, ei sitä heijasta

Mustan lasin pinta väreilee

Muinaisen rytmin tahdissa

Yhä hitaammin, sulkee suosioonsa

Näkyjen tummassa virrassa

Kuiskaan kysymykset kuolleiden korviin

Syvän hengityksen kannettavaksi

Tunnen tien jota itse en käy

Ei sitä tehty elävien kuljettavaksi

Heidän kuvansa tuonpuoleisesta

Ovat kaiken sen tiedon löytävä

Jota maan päälle ei kuolleista

Saisi tuoda kukaan sitä etsivä

Katakombien piilotetut tekstit

Käytävien ajansyömistä kätköistä

Tomun peittämiltä alttareilta

Tulten näyttämistä ihmeistä

Suuren ikuisuuden kynnyksellä

Kätkettyyn jumaluuteen katsoneena

Olen valmiina matkaan tiellä

Joka on eteeni avautuneena

L'ora più buia della notte

Sgattaiolare fuori dalle ombre della mia stanza

Portando la sua torcia bianca

Chi mangia la luce non la riflette

La superficie del vetro nero vibra

Al ritmo di un ritmo antico

Sempre più lento, avvicinandosi alla sua popolarità

Nel flusso oscuro delle visioni

Sussurro domande alle orecchie dei morti

Per una respirazione profonda

Conosco una strada che non seguo da solo

Non è stato fatto per essere portato dai vivi

La loro immagine dell'aldilà

Avere tutte queste informazioni da trovare

Che diavolo non è morto

Qualcuno dovrebbe portarlo trovarlo

Testi nascosti delle catacombe

Dei nascondigli che consumano tempo nei corridoi

Dagli altari coperti di polvere

Le meraviglie del fuoco

Alla vigilia della grande eternità

Guardando la divinità nascosta

Sono pronto per andare in viaggio

Che è aperto per me