Murheen mailla - Kotiteollisuus

Valtatiet ovat liian leveitä

ja vauhti tyhjääpäätähuimaa

kylmästäPohjantähdestä

yritetään repiälämpöä, voimaa

ja asumukset täälläpäin

ainakin niin kerrotaan

ovat täynnävarjoja

joilla on vain kaksi nimeä:

Uni ja Kuolema

Joskus murheen maille sade lankeaa

huuhtoen pahan meistäpois

silloin sinua pitelen, saan

kuvan miltätuntua vois

sinäminussa

minäsinussa

mutta vain hetken lainassa

minäsinussa

sinäminussa

vain pienen hetken lainassa

Aamu-uutiset ovat aina

synkempiäkuin itse aamut

ja kotipihassa riehuvat aina

esi-isien haamut

ja maailman sokea tahto

on aina meitävahvempi

liian nuorta viiniä

sen päälle lohduksi, ja

unta tai kuolema

Le autostrade sono troppo larghe

e il ritmo delle vertigini a testa vuota

dalla fredda stella polare

cercando di strappare il calore, la forza

e abitazioni qui

almeno è quello che dice

sono pieni di ombre

con solo due nomi:

Sonno e morte

A volte la pioggia cade sulle terre del dolore

lava via il male da noi

allora ti terrò, lo farò

l'immagine sembra burro

in me

in me

ma solo in prestito per un momento

in me

in me

solo con un piccolo prestito

Il notiziario del mattino è sempre attivo

più oscure delle mattine stesse

e il cortile è sempre infuriato

fantasmi degli antenati

e la cieca volontà del mondo

è sempre più forte di noi

vino troppo giovane

per confortarlo, e

sonno o morte