Valssi - Marja Mattlar, Frédéric Paris, Gabriel Yacoub

Huoneeseen astuit, huomasit minut,

muita ei näkynyt enää.

Pöytääsi istuit, valitsin sinut,

muut ulkopuolelle jää.

Katseeni etsit, hymyilit vähän,

silmistäs paljonkin luin.

Tulenko luokses vai jäisinkö tähän,

pöytääsi päin vilkuilin.

Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,

silmissäs minut sä näät, et enää unohtaa voi.

Haaveksivasti, keinutellen

valssia soitetaan nyt.

Tanssiin mua pyydät, koskettaen,

muuri on ylittynyt.

Ja meille soi, soi, soi, soi…

meille soi, soi, soi, soi…

Tanssimme hiljaa, niin vaieten,

voisimme paljonkin jakaa.

Äsken niin vieraat, ihmettelen,

kuin tutut vuosien takaa.

Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,

muistoissas minut sä näät, et koskaan

unohtaa voi.

Ja meille soi, soi, soi, soi…

meille soi, soi, soi, soi…

Sei entrato nella stanza, mi hai notato,

gli altri non erano più visibili.

Ti sei seduto al tuo tavolo, io ho scelto te,

altri sono esclusi.

Mi guardi, sorridi un po',

Ho letto molto dai tuoi occhi.

Verrò da te o rimarrò qui,

Ho sbattuto le palpebre al tuo tavolo.

Ti verrà ricordata l'immagine anche se te ne vai ora,

nei tuoi occhi mi vedi, non puoi più dimenticare.

Sognante, oscillante

il valzer viene suonato ora.

Mi chiedi di ballare, toccare,

il muro è stato attraversato.

E suona per noi, suona, suona, suona...

noi squilliamo, squilliamo, squilliamo...

Abbiamo ballato tranquillamente, per così dire,

potremmo condividere molto.

Proprio così estranei, mi chiedo

rispetto a anni fa.

Ti verrà ricordata l'immagine anche se te ne vai ora,

nei tuoi ricordi mi vedrai, mai tu

dimenticare può.

E suona per noi, suona, suona, suona...

noi squilliamo, squilliamo, squilliamo...